sunnuntai 6. tammikuuta 2013

6. Minun

Omaan napaan tuijottelu on ihmiselle luontaista. Jotkut eivät pysty koskaan irtautumaan siitä oman navan kaivelusta ja napanöyhdän pyörittelystä, vaan jäävät sille tasolle ainiaaksi.

Minun mielestäni... Minun oikeuteni... Minun omaisuuteni... minäminäminä...

Kuinka usein pystymme oikeasti irtautumaan siitä minä-keskeisestä ajattelusta? Kuinka usein asetumme aktiivisesti jonkun toisen ihmisen asemaan ja ajattelemme asiaa hänen kannaltaan?
Aika harvoin, sanon minä.

Nuoruus ja typeryys kulkevat käsi kädessä. Kaksikymppisenä sitä tietää kaikesta kaiken ja osaa mitä vain. Kunnes sitten Siperia pikku hiljaa opettaa ja mitä enemmän oppii, sitä vähemmän huomaa tietävänsä. Näin ainakin minun elämässäni on käynyt. Enkä voi muiden puolesta mitään sanoa, sillä minun totuuteni ei taatusti ole se ainoa oikea, vaikka minulle se saattaa ollakin. 

Kykyni asettua muiden asemaan on lisääntynyt ikääntymiseni myötä. Vaikka olen varmaan ikuisesti jossain määrin kyyninen ja jopa kova ihminen, on aikamoista pehmentymistä tapahtunut vuosien saatossa. Yritän olla hyvä ihminen edes kerran päivässä tavalla tai toisella, sillä sehän vain rikastuttaa minun elämääni olematta millään tavalla minulta pois.

Hienoa olisi jos minun onnellisuuteni toisi onnellisuutta ja iloa myös sinulle, hänelle ja teille. :) 

JälkiJuttu:
Tervetuloa julkisesti tunnistautuneiden lukijoiden joukkoon Partapappa! Vain harva uskaltaa julkisesti tunnustaa tällä nurkalla käyvänsä, joten olette kaikki 15 hyvin urhoollisia. ;)

3 kommenttia:

  1. Parikymppisen kuuluu tietää kaikesta kaikki, koska ilman nuoruuden naiivia ja kaikkivoipaista itsevarmuutta kukaan ei uskaltaisi toteuttaa tuon ikävaiheen kehitystehtävää ja itsenäistyä.

    Minun mielestäni nuoruuden typeryys ei ole typeryyttä sanan varsinaisessa merkityksessä, koska se perustuu ennen muuta tietämättömyydelle. Sitten vasta on typerä, jos tietää ja tekee silti vastoin sitä, mikä järkevää on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet varmasti oikeassa. Jos tietäisi maailman pahuuden, kuka uskaltaisi lähteä omilleen lapsuuskodin suojista.

      Typeryydellä tarkoitinkin juuri tuollaista "tietämättömyyden typeryyttä", mutta asenteella että tietää. Äh, en osaa selittää. Se onkin sitten ihan silkkaa tyhmyyttä jos toistuvasti hakkaa päätään seinään, vaikka on jo oppinut, että se sattuu. ;)

      Poista