keskiviikko 16. tammikuuta 2013

16. Kaksi asiaa

Mitä vanhemmaksi tulee, sitä vähemmän pystyy muistamaan. 
Tätä nykyä pystyn muistamaan kaksi asiaa kerrallaan. Esimerkiksi aamulla töihin lähtiessä pitää muistaa käsilaukku ja puhelin. Käsilaukussa on aina tarpeelliset tavarat kuten avaimet ja lompakko, joten käsilaukku on yksi "asia". 
Mutta jos aamuhetkeen lisätään käsilaukun ja puhelimen lisäksi kolmas asia, vaikkapa roskapussi, niin kyllä siinä sitten yleensä se puhelin jää. Useinmiten huomaan erheeni autoon astuessani, mutta en aina.

Pahimmillaan olen muistanut ottaa käsilaukun ja puhelimen, mutta työläppäri on jäänyt kotiin ja olen muistanut asian vasta työpaikan parkkipaikalla. Koskapa kyseinen läppäri on ainoa työkoneeni, ei ole ollut muuta vaihtoehtoa kuin kurvata takaisin konetta hakemaan. Nykyään olen ruvennut laittamaan läppärin eteiseen siten, että suorastaan kompastun siihen enkä siten unohda sitä.

Sama kahden asian syndrooma pätee kauppaankin. Saatan muistaa kaksi tai jopa neljä ostettavaa asiaa, mutta jos luku on pariton yli kahden niin ei tule mitään. Jotain unohtuu varmasti.
Toisaalta olen myös ehkä maailman huonoin kirjoittelemaan kauppalistoja. Kuvittelen jotenkin naivisti, että kyllä minä muistan. Joo-o... saatan muistaakin, mutta kyllä se sellaista ryntäilyä sitten on kun toisessa päässä hypermarkettia muistaa tavaran, joka on täysin vastakkaisessa suunnassa. Ja sitä hakiessa sitten unohtuu taas jotain muuta.

Niin se on, sama pää kesät talvet ja kun ei tässä näköjään nuorene, niin lienee aika vihdoin nöyrtyä ja ryhtyä niitä listoja kirjoittamaan. 
Onneksi on sentään olemassa sähköinen kalenteri, jonka voi laittaa muistuttamaan yhdestä jos toisestakin asiasta. 

Tähän on siis tultu, kaksi asiaa kerrallaan on maksimimäärä meikäläisen päälle muistettavaksi.

Tänäänkin olen tehnyt kaksi asiaa: pessyt pyykkiä ja käynyt postilaatikolla. Eiköhän sitä siinä ole yhdelle päivälle ihan riittävästi puuhaa, näin sairasloman päätteeksi.

10 kommenttia:

  1. On muuten tosi tuttua mullekin... Paitsi etten voisi kuvitellakaan eläväni ilman listoja ja muistutuksia. Pää ei vaan toimi tarpeeksi hyvin että uskaltaisin.

    Sitten olikin piru irti kun puhelimeni eräänä päivänä ilmoitti, että muisti täynnä! Tuli melkein itku ja ajatus: "Sinäkin Brutukseni". Mutta se oli helpommin tyhjätty kun oma muisti ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä mullakin kännykkämuistutukset on käytössä ja olen ympännyt työ- ja privaattikalenterin, koska muuten mistään ei tule mitään.

      Kauppalistat onkin sitten eri juttu... Ennen jotain juhlapyhiä (joulu & juhannus) teen kyllä listat kun ei huvita mennä sinne hullunmyllyyn monta kertaa, mutta kyllä nämä normaalit viikkoshoppailut mennään melkein "perstuntumalla". :)

      Poista
    2. Mulla sama juttu, kaikki mahdollinen kännykän kalenterissa. Mutta auta armias kun pitää sopia jotain lääkärinaikaa puhelimessa ja ... no se kalenteri ... se on korvassa!

      Poista
    3. Mun ratkaisu tähän on se, että soitan töistä työpöydän äärestä jolloin voin tuijotella kalenteria tietsikan ruudulta. ;)
      Mutta ilman sitä homma on ihan mahdoton tehtävä.

      Poista
  2. Täällä ei puhelin määrää, mä luotan listoihin ja lappuihin. Aina on kauppalista pöydällä, johon merkitään tavarat. Aina on lappu, mitä sinä päivänä pitäis tehdä (rva H. klo 18.30 -> hakee kirjan jne).

    Pysyy muuten kauppalaskut paljon kohtuullisempana, kun tekee sen listan ja tsekkaa, mitä jo on hyllyissä ja jääkkärissä, pakastimettimessa jne.

    Sitäpaitsi, älypuhelimet on perheestä, taas tänään totesin! ARRRRGGGH. *sorry*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kauppalista ON kätevä, mutta kun mä oon niin höttöpää, että ehdin hukata sen listan ennen sinne kauppaan asti pääsyä. :)
      Kyllä mä katon aina pakastimeen ja jääkaappiin ennen lähtöäni ja ne onkin jotenkin jäsentyneet mun päähän.

      Vaan kyllä se sähköinen kalenteri meikäläiselle on aika tärkeä, erityisesti työhommissa.

      Älyttömät puhelimet on juu tosi älyttömiä, ja välillä kilahtavat sellaiseen jumiin ettei ole tosikaan.

      Poista
  3. Hyvä kun kaksi asia pysyy muistissa , se tarkopitta ettei vielä dementia ole iskenyt . Minäkin olen mennyt kauppaan maitoa ostamaan ja olen tullut kaupakassin kanssa kotiin ja maitoa ei olekaan ..
    Teilöla rakkaat ystävät on mahdotoman hyvät jutut ... olen ihan koukussa kiitos

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanan positiivisesti ajattelet! Pidän tämän mielessä. :)
      Minulle on käynyt ihan samalla tavalla, leipää mennyt ostamaan ja kaikkea muuta on tullut kotiin paitsi sitä leipää.
      Kiva kun viihdyt seurassamme. Kiitos itsellesi kauniista sanoistasi. :)

      Poista
  4. Mihinköhän sekin perustuu, että ihmiset muka muistavat keskimäärin 7+/-2 asiaa?

    Kauppalistaa pitäisi alkaa harrastaa, koska kun unohtaa jotain, muistaa seuraavalla kerralla ostaa paljon muutakin sellaista, jota ei koskaan edes suunnitellut ostavansa. Se voi joskus käydä kalliiksi. Huoks.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan joskus nuorena muistaa, mutta ei näillä kilsoilla enää... ;)

      Kaupassakäyntiin ilman listaa liittyy suuri riski, mutta se on vaan kestettävä tai sit opeteltava se listan käyttö. ;)

      Poista