maanantai 22. lokakuuta 2012

Ongelmallinen espressokuppi

Tunnustan, että meillä harrastetaan jonkun verran kahvihifistelyä. Juu, juu, häpeän, häpeän...

Jauhamme pavut sähkömyllyllä ja normaalit aamukahvit päräytämme perkolaattorilla. Ja väitän, että se on parempaa kuin tavallisella kahvinkeittimellä suodatettu "peruskahvi". 
Viime aikoihin asti olemme pitäneet hifistelyn tällaisessa minimissä ja keittäneet esimerkiksi espressokahvitkin tässä perkolaattorissa, vaikka siitä aika poroista tuleekin. Niin ja juoneet sen ihan tavallisesta kahvikupista.

Nyt kuitenkin hurahdimme ja viimeksi kaupungilla hilluessamme kävimme ostamassa oikean espressokeittimen. Emme ostaneet alumiinista mutteripannua, joka kai olisi se aidoin valinta, vaan ihan teräksisen ja aika mukavasti silmää miellyttävää disainiakin olevan. Se on sellainen pyöreänmallinen, vähän niinkuin meikäläinenkin.
Luonnollisesti kun antaa pirulle pikkusormen, niin sehän on menoa. Kaikkihan sen tietävät. Alkoi siis oikeiden espressokuppien metsästys.

Kuinka vaikeaa voi olla yksivärisen, simppelin ja sievän espressokupin löytäminen? Näköjään todella vaikeaa. Tarjolla oli toinen toistaan kirjavampaa kammotusta ja jos se olisi ollut siivon ja hillityn värinen, se oli liian iso.
Oikeasti, en ole mikään Arabian Taikatalvi-sarjan fani enkä totisesti sellaista kotiini halua. Ironista kyllä, kyseisen sarjan espressokupin malli viehätti silmääni kovasti, mutta väritys ei.

Tuli kuulkaas aika monessa kippokaupassa ravattua niiden riivattujen kuppien perässä ja kaikkien tarjonta oli kutakuinkin samaa. Eilen sitten nielin ylpeyteni ja suuntasin kohti... Kyllä, arvasit oikein... Ikeaa.

Mitäs sieltä sitten löytyikään! Malliltaan mukavan yksinkertaisia ja väriltään yksivärisiä espressokuppeja. Hinta 2,50 egee per kappale (kuppi ja lautanen). Että näin, niitä sitten ostin. Ja jottei nyt ihan kympin reissu olisi tullut, otin vähän servettejä sekä suuria kynttilöitä ulkolyhtyihini. Kyllä se vaan niin on, että meikäläiselle paras astia- ja servettikauppa taitaa tosiaan olla tuo Ingvarin pulju. Onneksi se on edes lähellä, ettei tarvitse määrättömien matkojen päähän vaeltaa.

Järkytyksekseni huomasin, että joulukrääsä oli jo vallannut Ikeankin ja ensimmäiset jouluvalot katumme varrelta bongasin myös eilen. Aaaaarrrgggghhhh! Mä en ole millään tavalla vielä valmis joulun tuloon!!!

6 kommenttia:

  1. Jotenkin olen huomannut, ettei suomalaisista kaupoista löydy enää edes niin laadukasta tavaraa kuin Venäjältä. Oikeesti täällä valikoima on tosi huono, ja olenkin jo kääntynyt netin puoleen joissain jutuissa sen enempää edes tuhlaamatta aikaani. Esim. koot ovat puutteelliset vaatteissa, enkä minä sentään elefantti ole. Saattaa olla, että Ikeasta jotain löytääkin, huonekaluja ei. Joulu tulla jollottaa, oletko valmiiksi uittuuntunut:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olis pitäny varmaan mennä johonkin keskustan pieneen kivijalkapuotiin, joka olisi ollut erikoistunut kahvihärpätyksiin. Ja hinta sellainen tähtitieteellinen sitten.

      Noh, mullahan kolisee ne Ikea-luurangot kaapissa kun meiltä niitä mööpeleitä löytyy, useampi kuin yksi, että en voi sanoa etteikö löytyisi huonekalujakin. :D

      Täytyy myöntää, että v-käyrä hieman osoitti nousujohteisia merkkejä kun Ikea-reissun jälkeen koirankusetuslenkillä näin ne jouluvalot naapurikiinteistön puskassa... Yritän kuitenkin olla ajattelematta sitä ihan vielä. Kyllä tässä ehtii myöhemminkin. ;)

      Poista
  2. Perkolaattorilla keitetty kahvi on lähestulkoon yhtä hyvää kuin pannukahvi. Ihan samassa sarjassa painii.
    Minulla on kaksi mutteripannua, toinen italiasta ja toinen espanjalaista, hyvää kahvia tulee molemmilla. Ja mikä parasta, minä saan ne herkkuni nautiskella ihan isseksein, ei meillä muut moisen päälle ymmärrä.

    Ikea, yllättävän hyvä monessakin asiassa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aah, my kind of woman. :)

      Täytyy myöntää, että mulla oli aikoinaan mutteripannu, mutta en oikein muista mitä sille tapahtui... Joku katastrofi varmaan, itseni tuntien luultavasti poltin sen jotenkin pohjaan tai sulatin muoviosat. :D
      Niinpä sitten monta vuotta pyristelin tätä kiusausta vastaan kun keittiön kaappien tila on todella rajallinen ja meillä sitä keittiöroinaa piisaa.

      Mutta kyllä se on ihana, ja espresso on niiiiiin hyvää. :)

      Ikea kyllä yllättää tosiaan monessa asiassa. Ja ne niiden servetit, ne isot, on kyllä ihan über-hyviä. Ostan aina grossin kun sinne vaivaudun. :D

      Poista
  3. "Juu, mitään en tartte, mulla on kaikkee" -sanoo hän joka ei voi palata ikeasta tyhjin käsin :D

    Perkolaattorikeittimen tarviin uuden! Entisestä hajosi se lasinupikka sieltä kuvun huipulta, se kun oli ainoa kohta josta kiinnipitäen kannen (ja suotimen) sai pois. Piinasin maahantuojaa kauan eikä sieltä inventaariossakaan löytynyt niin vanhaan keittimeen uutta kantta. Tai edes sitä nupikkaa. Näihin uudempiin malleihin on ihan marketeissa varaosia.

    Omani ostin vuonna kivi ja kuokka Stockalta, halavalla sain kun oikein tingin. Tämä keitin oli joku somiste jolle ei edes hintaa meinannut löytyä :D

    Vaan muistatkos S niitä kuplakeittimiä? Perkolaattori-idealla toimivat. Alemmasta lasikuplasta vesi nousi ylempään kuplaan josta valui kahvina takaisin? Oi sellaisen kun saisin!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan... Voit kuvitella Siipan ilmeet aina näiden meikäläisen reissujen jälkeen. ;)

      Mun ikivanhassa perkolaattorissa oli lasinuppi, joka ei hajonnut, mutta siitä kimahti lopulta se vastus, valitettavasti. Se kun oli sellainen yli litran vetoinen vekotin kun nykyinen vetää alta litran. Sitä ostaessa ei löytynyt isompaa.

      Näissä nykyisissä onkin tosiaan muovinen nuppi, joka kestää öpaut vuoden ja sitten siitä hajoavat ne kiinnikkeet. Niitä saa marketista varaosina ja meillä on aina ainakin yks jemmassa. Mutta ei nää uudet tunnu kestävän yhtä ikuisesti kuin ne vanhat hyvät.

      Joo, semmosen kuplakeittimen kun saisi! Vitsi, olinkin unohtanut. Ne on tosi hienoja. :)

      Poista