tiistai 16. lokakuuta 2012

Miksi puhelin ei soi?

Laitoin koirankuljetusvälineen myyntiin kahteen (!) eri nettipalveluun jo yli puoli tuntia sitten. Miksei kukaan soita? Miksei kukaan ymmärrä millainen helmi on kyseessä? Ihmeellistä porukkaa.

Mutta tämä on hyvä osoitus siitä, kuinka hidas olen silloin kuin pitäisi tehdä jotain mitä en oikeasti haluaisi tehdä. Niin kuin nyt tämä auton myyntiin laitto. Myönnän, että se seisoo suurimman osan ajasta tyhjän panttina ja rahareikänä. Verothan siitä pitää kuitenkin maksaa, huollot hoitaa, renkaat vaihdattaa ja katsastaa. Ihan sen takia, että joskus sillä tulee myös ajeltua, vaikkakin harvoin. Tarve tuollaiselle pakettiautolle on vähentynyt entisestään sen myötä kun Mummelista aika jätti. Kaksi jäljellä olevaa karvakakaraa mahtuvat vallan mainiosti matkustamaan uuden auton takapaksissa. Ja kyllä se niin on, että ne harvat kerrat kun kahdelle autolle olisi käyttöä, saadaan varmasti ratkaistua tavalla tai toisella.

Miksi se sitten on ollut niin vastenmielistä ja vaikeaa laittaa myynti-ilmoitus? Ihan vaan vaikka kokeeksi. Mistä sitä tietää kauanko sitä pitää kaupitella ja meneekö sittenkään kaupaksi, vaikka kuinka kaupittelisi.
No siksi, kun se tuntuu vähän siltä kuin minulta katkaistaisiin käsi. Vietäisiin itsenäisyyteni ja vapauteni liikkua. Tiedän, ihan idioottimaista, mutta menneisyydestäni johtuen oma auto on aina ollut minulle todella tärkeä juttu ja avain "vapauteen", vapaaseen liikkumiseen ja itsemääräämisoikeuteen. Tiedänhän minä, että Siippa ei ikimaailmassa rajoittaisi kulkemistani tai autoiluani, saati että jotenkin "käyttäisi valtaa" sen suhteen, että koska saan autoa käyttää ja koska en. Mutta kuten sanottu, menneisyyden painolasti istuu tiukasti olkapäällä eikä se vain hellitä, vaikka kuinka ravistelisi tai pyristelisi. Ihminen ei mahda itselleen mitään.

Mutta nyt se on kuitenkin tehty, ilmoitukset jätetty ja kyllä ihan aidosti toivon, että joku sen ostaa. Se on hyvin palvellut meikäläisen koiraharrastusta ristiin rastiin tätä armasta kotimaatamme. Toivonkin, että se tuottaa mahdolliselle tulevallekin omistajalleen yhtä paljon iloa ja mukavia autoilumuistoja.

JälkiJuttu:
Muistin kuin muistinkin äitini syntymäpäivän ja soitin onnittelut sekä lähetin kännykkäviestinä kesäisen kuvan gladioluksistani. Kukkakuvat ilahduttavat häntä aina ja taitaa niitä ylpeänä esitellä käsityökerhoissaan. ;) Lupasin myös raahata Siipan synttärikahveille sitten viikonloppuna ja sehän ei ole vaikeaa kun on kakkua ja muuta hyvää luvassa. Siippa on vähän sokeriperse ja pullahiiri... ;)

16 kommenttia:

  1. Pakettiauto!? malli, hinta, vähän jotain muuta tietoa kenties... laita ihmeessä vaikka privaa mulle pepposenblog@gmail.com , jookos. Katsos kun Ransun leima loppuu maaliskuun viimeinen ja siihen joutuisi investoimaan sen verran paljon ettei se kannata, niin olen tässä katsastellut josko jostain löytyisi osava. Että silleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on tämmönen pieni ja "naisellinen". ;)
      Scudo, diisseli. Laitan sulle meiliä kunhan oon "oikean" tietsikan äärellä, niin ei tartte muita kyllästyttää autojutuilla. :)

      Poista
  2. Voihan hyvähitto! Kiitos muistutuksesta. Mutsilla on ihan näinä päivinä synttärit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis, häh?! Sunkin mutsis on vaaka vai? Uskomatonta, oikeesti. :D

      Poista
    2. Mikä tässä sua nyt enää yllätti ? :D Ihan normiahan tää on, että kaikki palikat on meillä samassa järjestyksessä.

      Poista
    3. No ei mikään. Kunhan yritin fuulata vähän. ;D

      Poista
  3. Toivottavasti saat myytyä ja hyvään hintaan. Sori Peppone, hähähä! :DDD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alennusmyyntiin ei ole tarvetta eikä kaupalla kovaa kiirettäkään.
      Katsotaan nyt, ehkä Peppone ei voi ohittaa moista helmeä kunhan näkee kuvan ja hullaantuu. ;D

      Poista
  4. Onnea autokaupoille. Ehkä luopuminen alussa kirpaisee mutta jokusen kuukauden päästä et perään haikaile. Hyvä jos muistat että sulla oma nelipyöräistä koirankoppia ollutkaan.

    Omassa kiesissä vilkkuu moottorivalo ja voi kun toivoisin vian olevan ns. letaali. Pääsisi itsekin selaamaan myytävien autojen sivuja, potkimaan renkaita, koeajamaan ja kaikkea kivaa... Näin pienellä naisella pitää olla peeniksenjatke persiin alla :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No näinhän se on. Ja aika kallis "waste of space" ja varakärri jos sillä ajellaan vaikka kerran kuukaudessa.

      Auton ostaminen on ihanaa ja autoilu on ihanaa. :)
      Mäkin kuule hyrisin tyytyväisyydestä silloin viime kevättalvella kun käytiin koeajamassa hoppa jos toinenkin ja tehtiin valintoja. Taisi olla meikäläiselle enemmän tunnepuolen homma kun Siippa tuijotti tiukasti tekniikkaa, testejä ja hinta-laatusuhdetta. :D

      Poista
  5. Vaikka olenkin autoton, voin ymmärtää sen tietyn vapauden tunteen, kun on sellainen käytössä halutessaan. Mutta tosiaan jos tyyliin kerran kuussa sillä hurauttaa, niin melko turhahan se on. Eli onnea kaupantekoon!

    Ja muuten, minun äiteelläkin oli juuri synttärit (on vaaka!), mutta unohdin edes mailin laittaa. Onneksi hekään eivät "muista" minun synttäreitäni, niin ei ole niin vakava asia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, siitä tulee huumaava vallantunne (ja laiskuus) ;)
      Mutta oikeassa olet, tällaisena kakkoskärrynä se on ihan turhake ja soisinkin sen tuottavampaan kokoaikakäyttöön jollekin muulle, joka voisi iloita siitä joka päivä.

      Ja hei, puntarimutseja enemmänkin!
      Tänä vuonna oma äitini muisti synttäripäiväni oikein, viime vuonna onnittelut tulivat kuukauden etuajassa, joten... ;)

      Poista
  6. Mähän en toki autoista mitään tiedä, mutta tiätty laitan lusikkani tähänkin soppaan.

    Eli kannattaa harkita uuden auton kanssa jaappanilaista. Meidän taannoinen ranskalaispuudeli hyytyi yhdellä reissulla siksi, että sen takalasin pyyhkijän sulake paloi. Siis koko paska *köh* hyytyi siksi, kun takalasin pyyhkijä ei toiminut!!! TM sai kohtauksen, luonnollisestikin, ja auto lähti vaihtoon samoin tein.

    Hinurikuski (hinausautonkuljettajasetä) sanoi, että japanilaiset autot ovat huonoja asiakkaita, kun ne ei koskaan jätä tielle. Nyt on meillä menossa jo 8.vuotta japanilainen (2.auto) eikä vielä *kop-kop-kop* ole ollut mitään ongelmia.

    Ugh. Olen sanonut painavan sanaseni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meidän nykyinen on aasialainen, vaikkakaan ei japanilainen, mutta hyvin se käy ja kukkuu.
      Edellinen hoppamme, saksalaisinssinöörin kallis keksintö, on ollut ainoa auto sitten meikäläisen nuoruusvuosien, joka jätti tylysti tielle. Sitä ennen jäin myös saksalaisinsinöörin ihmeellä keskelle metsätaipaletta kun kaasari jäätyi. Sen sijaan tämä koirankuljetusvälineeni, vaikka onkin ollut halpa ostaessa ja italialainen, on toiminut kuin kello. Ja kovillakin talvipakkasilla lähtenyt kuin palmun alta.

      Kavereilla näitä ranskanpuudeleita on syttynyt tuleen ihan ykskaks sähkövikojen takia. Hienoa...

      Poista
  7. Takavuosien työkaverilla kärähti housut ja persus, istuinlämmitin veti oikosulkuun ja kuskinpenkki savutti. Oli kirjaimellisesti tuli persiin alla. Taisi olla ranskanpötkö sekin biili.

    Mulle kävisi auto kuin auto. Kunhan se on Subaru tai joku j:llä alkava (Jaguar, jeep)

    :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai pärkkele! Siinä on pikkusen kiire ulos autosta kun perskarva alkaa kärytä! :D

      Joo, jaguar tai jeep vois kelvata kauppakassiksi. Sä voisit sit hommata Hummerin perillisten kuskaamiseen, vaikka pinkin semmosen. ;)

      Poista