tiistai 17. huhtikuuta 2012

Hakusanojen kertomaa


Hilma paiskasi oven kiinni, potkaisi oranssit crocsit jalastaan eteisen nurkkaan ja rojahti huokaisten sohvalle. Katseensa harhaili ympäri pienen kaksion olohuonetta, jonka seiniä koristivat vanhat lääkemainokset. Hilma oli saanut ne perintönä kummin veljen kaimalta, joka oli ollut apteekkari kolmannessa polvessa kunnes teki konkurssin ja päätti lähteä etsimään itseään Nepalin hindujen pariin.

Hiljaa mielessään Hilma pohti, että mistähän saisi rahaa. Hilmaan oli yhtäkkiä iskenyt ihan helvetillinen autokuume. Keväisinhän se on aika normaalia, ainakin miespuolisilla, mutta nyt syynä taisi olla Hilman ystävättären Suoman uusin hankinta. Kanarianlinnun keltainen pieni ja sievä kauppakassi, jota Suoma oli onnellisena esitellyt ystävättärelleen näiden tavatessa ostoskeskuksen parkkipaikalla pitkästä aikaa.

Jos olisikin etevä junapeluri ja korttihai, kuten isoisoisä aikanaan, niin hätäkös tässä. Rahaa tulvisi ovista ja ikkunoista kun kävisi vaan kasinolla venttiä pelaamassa. Voisi ostaa vaikka kolme sellaista autoa kuin Suomalla.
Taustalla radiossa soi lastenlaulu kiire kiire kirikiri kiire, joka havadutti Hilman mietteistään. Ei taida olla ihan realismia tuo haaveilu ammattipelurin elämästä.

Mutta jos kävisi tuuri ja keksisi nipun loistavia mainos sloganeita! Mainoksethan ovat niin typeriä, että niitä nyt keksii kuka vaan. Ja niistä maksetaan rutosti rahaa. Hilman ajatus lähti taas nousukiitoon kunnes havahtui hirveään suonenvetoon. Miksi sormista ja jaloista vetää suonta, pohti Hilma ja kuunteli toisella korvalla radion uutisia, joissa kerrottiin Helsingin Guggenheim-suunnitelmista. Mikä vitun guggenheim, äyskähti Hilma ääneen tyhjille seinille ja huomasi koko päivän vaivanneen kuvottavan tunteen vellovan jälleen vatsassaan. Kohta oksennan vessassa tokaisi Hilma kissalleen ja lähti suuntaamaan kylpyhuonetta kohti miettien mistä moinen vatsapörriäinen on peräisin.

***************

Idea tarinaan tuli Ässältä, joka taannoin kirjoitti pitkän ja jännittävän jatkotarinan perustuen naamakirjatilinsä hakusanoihin. Tämä tarina puolestaan kumpusi blogini viimeisen viikon haun avainsanoihin perusteella. Hakusanat erottuvat tekstistä kursiivilla ja ne on kirjoitettu siinä muodossa kuin ne listassa olivat. Pyydän anteeksi huonoa huumoriani, mutta en voinut vastustaa kiusausta ”satutuokiosta”. ;)

2 kommenttia:

  1. Ihan vain pikkuisen hidas on reaktiokykyni, mutta tadaa! Onpa mukavaa, kun idea innosti sinuakin. Eikös vaan ollutkin aika hauskaa hommaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli hauskaa vaikkei keksimäni tarina kaksinen ollutkaan. :)
      Kovin usein huomaan ihtmetteleväni, että mitä ihmettä ihmiset moisilla hakusanoilla etsivät. Ehkä parempi, että en tiedä...

      Poista