tiistai 17. huhtikuuta 2012

En suostu

tällä kertaa ottamaan syytä niskoilleni tästä takatalvesta! 
(Tai ehkä ihan vähän on minun syyni, ostin kahdet kesätossut sunnuntaina, sorry...)
Autoissakin on vielä talvirenkaat alla, joten se ei voi olla syynä. Laitetaan kollegan piikkiin, se kävi eilen vaihdattamassa omaansa kesärenkaat. ;)

Mutta kyllä, ihan aidosti vitutti jo illalla koirien kanssa iltalenksulla käydessä kun silloin jo oli päivän selvää, että sitä räntää piisaa ihan yli omien tarpeiden... Ja olihan sitä, toista senttiä aamulla. Kiva.
Ei sitä oikeaa kevättä taida tullakaan tai ainakin se on todella tiukassa tänä vuonna.

Kaveri raportoi eilen tuolta noin sadan kilometrin päästä, että oli nähnyt västäräkin. Tuumasin, että taitaa västäräkillä pershöyhen huurtua oksalla rännän seassa istuessa.

Syylllisyydestä tuli mieleen sekin, että ihan oikeasti syyllistän itseäni helposti asioista, joista ei ehkä pitäisi. Kuten siitä, että tässä keskiluokkaisessa elämässäni Siipan kanssa tulemme taloudellisesti toimeen ihan kivasti. Joskus (tai oikeasti aika usein) tunnen siitä syyllisyyttä, että minun ei tarvitse jokaista pennosta laskea ja venyttää kun toisilla ei ole juuri mitään muuta kuin häthätää katto pään päällä. Vaan miksi ihmeessä? Olen ehkä tienestini kuitenkin ansainnut ja muistan edelleen hyvin ne ajat kun olen sitä penniä venyttänyt pohtien, että söisikö vai ostaisiko autonromuun bensaa... Pitäisi ehkä oppia olemaan armollisempi itselleen eikä aina ruoskia ja syytellä.
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti