keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Mitäpäs sitä ihminen muuta

Talvisen arki-illan "iloja". Lunta on luotu, edestä ja takaa, välillä yhtä aikaa. Helvetti, sanon mä.

Eilen lapioitiin koirankuljetusväline esiin. Ja eihän se jumalauta lähtenyt käyntiin kun ei ensimmäisellä startannut. Hetken pohdin, että mikäs perkele kun on noin huonoon happeen vetänyt, mutta mieleen tuli sitten, että akkuhan on yhtä vanha kuin auto eli sellaiset reilu 8 vuotta. No, olkoon nyt, jos loman aikana vaikka vähän lauhtuisi niin voisi ladata akun ja koittaa saada hopan tulille. Eipä tuolla mikään kiire ole. Kukaan ei ole kiinnostunut ostamaan ja katsastaakin pitää vasta helmikuussa. Joten olkoon siinä ja miettiköön pahoja tekojaan. Vieläkin hetkittäin vituttaa se ostohuijausta yrittänyt tyyppi. Kaikkea kanssa...

Nooo, tänään sitten Siipan hummaillessa kaupungilla tartuin taas lapioon ja huiskin menemään takapihan polut auki. Johan sitä olikin taas tullut yli omien tarpeiden. Ja jäljet paljastivat, että takapihalla oli vieraillut metsähiiri jos toinenkin. Ja useimmat niistä olivat yrittäneet ihan sisälle asti. Pisti vähän pohtimaan, että paljonko hiirenkakkaa löytyy grillistä ensi keväänä...
Onneksi lunta on kuitenkin niin paljon, että Puutarhatontun koira ei pääse portin ali pihamme puolelle kuselle. Jotain positiivista siis. Muka.

Saako vähän valittaa? Kiitos. Tämän viikon aluksi tajusin, että viimeisin loma on ollut kesäloma, joka sekin oli pätkitty kahteen osaan. Onko ihme, että on takki vähän tyhjä. Tänään sekoilin ihan huokeasti parissa hommassa, mutta onneksi kyseessä oli vain oma maineeni ja ehkä ylpeyteni, jotka molemmat nielaisin sujuvasti. Rapatessa roiskuu, ei voi muuta sanoa.

Odotan lomaa. Odotan perjantaita, vaikka se tuo vääjäämättä lähemmäs sen paniikin tekemättömistä töistä, kotitöistä ja kaikesta minkä olen unohtanut. Työhommat siis syöksähtävät kollegan silmille tavalla tai toisella. Pitänee jättää anteeksipyyntö etukäteen pöydälleen.

Jouluhelvetti on jo näyttänyt kyntensä. Eilen yritin pyrkiä itäiseen kauppakeskukseen ruokatunnilla lunastamaan Neon palkintoa, mutta jouduin luovuttamaan jo ovelta todeten, että ei siihen jonottamiseen olisi tainnut riittää edes työpäivän jälkipuolisko... Että lomalla sitten paremmalla onnella (ja ajalla). 
Onneksi olemme päätyneet hän ei-lahjoja-politiikkaan, joten ei tarvitse ryntäillä niiden perässä. Riittää kun huomenna syöksytään ruokakauppaan kierrokselle yksi ja loppuviikko paikkaillaan puutteita. Sunnuntaina haetaan kinkku, se kuusi kiloa, joka sitten pitää vissiin yöllä paistaa. *huoh*

Lauantaina on taas tiedossa omaa kivaa kun suuntaamme Pörssiin perinteiselle joulubuffet-aterialle ihan kahdestaan. Vaikka sekin aika on poissa kaikesta appivanhempien tulon valmistelusta, otan sen ajan ilomielin itselleni. Hyvää ruokaa, hyvää seuraa, puoleen hintaan. What more could you ask for?

Oikeasti? Olen todella väsynyt ja varmaankin unohtanut puolet siitä mitä pitäisi tai olisi pitänyt tehdä...

JälkiJuttu:
Jos ette ole nähneet aiemmin (tai vaikka olisittekin), niin lauantaina telkkarista YLEn TV 2 -kanavalta tulee ihan mahtava leffa. Nimittäin Rare exports. Katsokaa, ette pety! Aivan loistava suomalaisen elokuvan taidonnäyte. Minä ainakin tykkäsin ja aion katsoa nytkin. :)        

8 kommenttia:

  1. Pitäiskö yllättää (kaikki) ja roudata TM kans Pörssiin ? On meinaan mullakin se kaksi yhden hinnalla tarjous tossa pöydällä. ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No ehdottomasti! :)
      Vuosien varrella on useampi noista kuppiloista kokeiltu, mutta Pörssi on ehdottomasti paras näistä joulubuffet-paikoista. Siellä ollaan viime vuodet käyty.
      Lauantai on vika päivä, mutta ehkä siellä on vielä tilaa. Kannattaa kokeilla, TM saattaisi yllättyä ja ehkä jopa positiivisesti. ;)

      Poista
  2. Mä tajusin, että olen ollut oikeasti lomalla viimeksi kesällä 2011. On tällainen valkoinen lomakin sentään lomaa.

    Tuota, kuten sanottu, niin mitään kiirettä ei tarvitse pitää sen kanssa. Mutta oletko kuullut superlahjakortista, tai siis lahjakorttien nettikaupasta, josta homman voi hoitaa kätevästi kotisoffalta. On meinaan aika kattava valikoima siellä. Superlahjakortissa saaja saa itse käydä poimimassa palvelusta toivomansa tai sitten antaja voi valita tietyn kaupan jo etukäteen. Löysin palvelun eilen itse, kun mietin, mitä antaisin piiskurille kiitokseksi sitten kun meidän yhteistyö päättyy. Käy ihmeessä tutustumassa. :)

    http://www.presentcard.fi/Overview.aspx

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei näin vanha katsos enää jaksa ilman lomia. ;)

      Kiitti vinkistä! Olinhan mä tosta palvelusta kuullut, mutta en tietenkään muistanut. Sieltä löytyi myös just SE, joten hoidan homman kotisohvalta jos ja kun avaan läppärin tai sitten työpaikalta huomenna. Ihanaa, mun ei tartte ryysätä kaikkien shoppailumaanikoiden kanssa. :D

      Poista
    2. Olen käyttänyt kans tota nettikauppaa, kun saan niin paljon "palkaksi" näitä lahjakortteja. Tosi kätevä. Sinne vaan!

      Poista
    3. Joo, kävin siellä hoitamassa Neolle sen lupaamani lahjakortin ja se tosiaan oli helppoa kuin heinänteko. :)
      Pitänee jatkossa hyödyntää enemmän.

      Poista
  3. Voi varjele. Jos Pörssissä vielä kipittää pitkä, vaalea hovimestari, on hän tuttuni eräältä ratkiriemukkaalta Pargan lomaltamme. Harvoin olen nauranut niin paljon kuin hänen seurassaan. Valkoiset, rypyttömät pellavat liehuen ko. herra viipotti ympäri Pargaa ja me muut laahustimme ryppyisissä ja nuhjuisissa ryysyissämme, päät hiessä hänen perässään. Oi mitä seurapiirijuttuja sainkaan silloin kuulla :D

    Netti tuo paljon helpotusta tähän hullunpyörään jota arjeksi kutsutaan. Niinkuin tuo presentcard.fi -esimerkkikin. Klikitiklik, tulin äsken nettipankista jossa erkanin isosta läjästä euroja. Loppuvuodesta ne vasta erääntyvät mutta oli parempi klikata ne nyt jo pois. Parempi pikainen ero (rahoista) kuin pitkät jäähyväiset niille pankin jonossa.

    Loma tulee aina tarpeeseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No pidetään öögat auki hovin varalta. En muista ainakaan aikaisemmin nähneeni, mutta eihän se mitään todista...
      Pörssiin pitää aina mennä joulubuffaan kun eihän sinne tällainen tavallinen kuolevainen muuten ikinä pääse. :)

      Nettiostaminen on kyllä helpottanut elämää ja kutistanut maailmaa.

      Ja nyt se alkoi, LOMALOMALOMA (jätän kertomatta pomon soittaneen vielä kun olin kotona tai että aattoaamuna pitää pari puhdetyötä vielä tehdä...). Siis vapaa kuin taivaan lintu seuraavat kaksi ja puoli viikkoa.

      Poista