Amppelissa killuva verenpisara näyttää nyt surkealta kun sade on sitä kurittanut tuulen kanssa. Ja senhän jo mainitsin, että tillit mätänevät ryytimaahaan. Muut kylvökset vielä yrittävät sinnitellä hengissä.
Lauantaina kuitenkin oli kaunis ja lämmin päivä, ja vihdoin sain pihan nurmikkoviidakonkin lannistettua. Sekä kuvattua villisti kukkivat mehikasvini. Saapa nähdä mitä hirviöitä näistä vielä kehkeytyy.
Aika hienoja ovat minun mielestäni. Tuota maanpeittokasvia täytyy vähän karsia kun se yrittää tukahduttaa nuo mehitähdet alleen, jotka toki nekin ovat kasvaneet valtavasti.
Eilen olikin sitten aika lunastaa annettuja lupauksia ja niinpä herätyskello pirahti kuuden kantturoissa ja kyyti kävi noutamassa vähän ennen puolta kahdeksaa. Matka suuntautui länsirannikolle jazzkaupunkiin (tai sen naapuriin oikeastaan) koiranäyttelyyn. Olin ystävälleni lupautunut jo ajat sitten apukäsiksi ja jaloiksi kun hänellä oli niin monta koiraa vietävänään.
Ilma oli kolea ja todella tuulinen. Sade roikkui ilmassa koko ajan, mutta ennusteiden "lupauksista" huolimatta ei sitä kunnollista sadetta tullutkaan, onneksi.
Näyttelymenestyksen kannalta ystäväni päivä oli hieno. Kahdessa rotukehässä voitot kotiin omille koirilleen tai kasvateilleen ja minulla oli ilo olla mukana voittokoiria esittämässä. Olipa kivaa pitkästä aikaa kirmailla kehässä ja turista vanhojen tuttujen kanssa. Päivä oli pitkä ja viluinen, kotona olin vasta yhdeksän aikaan illalla ja kyllä maistui uni viime yönä. Kertaakaan en herännyt ennen kellonsoittoa.
VV puolestaan oli saanut juhlia kotona, sillä Siippa oli tarjoillut tuplamäärän ruokaa normaaliin verrattuna kun ei muistanut paljonko sitä sapuskaa annetaankaan. VV:n puolesta saisin varmasti olla useamminkin poissa kun tarjoilu on silloin näin mainiota!
Huomenna on jo heinäkuu! Toivottavasti se aurinkoisempi ja lämpimämpi kesäkin nyt vihdoin ottaisi säätilan herruuden valtaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti