Mutta nyt on löytynyt merkitys tuolle sanonalle sokka irti. Juu, se on se hetki kun nukahtaminen Virallisella Valvojalla on aivan nurkan takana, mutta se ei halua eikä tohdi käydä nukkumaan. Kuten pienet lapset, vauhti kiihtyy kunnes se viimein loppuu. Sillä todellakin lähtee sokka irti ja sen jälkeen se juoksee olohuoneesta keittiöön kiertäen ruokapöydän jalat ja takaisin olohuoneeseen pöydän ympäri, josta jälleen keittiöön jne. Sokka saattaa irrota myös pihalla. Koska pihan keskellä on edelleen se pieni lumivuori, näyttää se joltain
Joo, on se, kotiutunut meinaan. Ei epäilystäkään. Huushollin yleisin sana taitaa olla EI tätä nykyä. Ja kovapäinenhän se on kuin mikä, eihän se muuten olisi terrieri. Siihen kovapäisyyteen yhdistyy jonkun sortin älykkyys. Sellainen erilainen, mitä paimenkoirilla on. Paimenkoirahan elää ja hengittää omistajaansa. Pahoittaa mielensä syvästi jos omistaja sanoo pahasti. Ja sitä mielistelyn määrää jos se kuvittelee omistajan suutahtaneen. No, rottakoiralla ei moista ongelmaa ole. Se hoksaa sitten jossain kohdassa, että "ai helvetti, NYT se on tosissaan" ja saattaa esittää jonkun sortin mielistely-yrityksen kunnes unohtaa sen ja on taas saman maton/kengän/sukan/puntin kimpussa.
Mutta uskokaa tai älkää, vaikka paukapään kanssa eläminen on ärsyttävää, on se sata kertaa helpompaa kuin pehmeän mimosankukan kanssa.
Tämän sanottuani sanon, että on se ihan helvetin hauska kakara, vaikka välillä onkin ihan saakelin ärsyttävä.
Säikähdin jo tässä pääsiäisen aikana, että se oli saanut virtsatietulehduksen kun pissaili aika usein. Kuitenkin pissa oli kirkasta eikä haissut imelälle ja vaiva väheni päivän jälkeen, joten kyseessä taisikin olla vain pienimuotoinen kylmettyminen kun ei kuumettakaan ollut.
Yksinoloa on harjoiteltu tasaiseen tahtiin ja vaihtelevilla ajoilla. Tänään "turva-aitauksessa" odotti jälleen nukkumasta yllätetty pentu, joten eiköhän se yksinolokin suju ihan hyvin.
Lomaa on jäljellä huominen päivä, jonka jälkeen on heitettävä kokonaiseksi työpäiväksi hyvästit penskalle ja suunnattava leivän ansaintaan. Siippa on vielä yhden päivän kotona, joten perjantaina Virallinen Valvoja pääsee valvomaan virkamiehen työtä. Jännää.
Pääsiäinen meni enempi ja vähempi löhöillessä ja syödessä karitsaa eri muodoissa. Kaivoimme siis pakastimesta viime vuoden puolella tuottajalta ostamamme luomukaritsan lihat ja nautiskelimme niin viulua kuin pataakin. Hyvää oli! Kiitos "lambin" kasvattajalle, mutta teurastajalle edelleen lähetämme pienet moitteet. Vielä jäi vähän grillattavaakin kunhan grillikausi joskus aukeaa.
Posti kiikutti tänään Tsompin pääsiäislähetyksen. Kiitos ystäväiseni, ilahdutti kovasti! :)
Ja kyllä se mahtui postilaatikkoon, mutta meillä taitaa olla vähän hidas posteljooni eikä se siksi ehtinyt ennen pääsiäistä perille...
JälkiJuttu:
Kääk! Nyttenhän mä hokasin, että Neo lohkaisi jo huhtikuulle haasteen! Meikäläiseltä jäi tuo maaliskuun haastekin ihan vaiheeseen kun piti koirahörhöillä. Nyt en taida edes uskaltaa luvata tarttuvani tuohon, mutta katsotaan... Ehkä se tästä kun arki koittaa.
Mikähän geenivirhe meissä mahtaa olla kun on rottakoiria riesoiksemme valittu? Yhdyn täysin rinnoin jokaiseen sanaasi mitä kirjoitit koirarotujen eroista.
VastaaPoistaVirallisesta Valvojasta kasvaa vielä kelpo rekku. On niillä niin älytön itsetunto ja Ego ettei meinaa nahkoihinsa mahtua. Ja ne hullunrallit kyyryjuoksussa, ne ovat just niin totta!
Ei teiltä hauskaa tule puuttumaan. EI. :D
No nimenomaan! Siipan ilmeestä näen välillä, että hän aidosti ihmettelee miksi ihminen tällaiseen ryhtyy... Vaan itse pidän molemmista versioista. Partiksen ottaisin ehdottomasti vieläkin jos joku hoitaisi turkin. Ja pienistä koirista terroristi puhuttelee kovasti. Meikäläisellä on munaa sen kouluttamiseen ja toivottavasti Siipankin usko itseensä riittää. :)
PoistaHauska se on ja osaa jo pai juttua vaikka ei tiedä osaavansa. ;)
Joo mä olen ihan varma, että on olemassa terrieri-mentaliteetti ja paimenkoira-mentaliteetti. Tunnistan tuon jälkimmäisen, kun olen itse paimenkoirien emäntä =). Sen sijaan terrierit on mulle vieraita (paitsi joku heikko hetki olen ajatellut airedalea - tarpeeksi palveluskoiraluonteinen ollakseen terrieri). Mutta niinhän niitä nelijalkaisia pitääkin olla joka lähtöön ja jokaiselle persoonalle sopiva.
VastaaPoistaIhania nämä koirajutut.
Näin on ja molemmissa tietysti löytyy vivahde-eroja, niin kuin vaikka paimenissa joku australiankarjakoira on aika kova kaiffari.
PoistaItse olen sen verran ärhäkkä, että terrierin paukapäisyys sopii minulle. ;)
Viralliselle Valvojalle mahdottomasti terkkuja! Pysyköön pentu terveenä ja saakoon virtaa alkavasta keväästä ettei isäntäväen vapaa-aika käy tylsäksi ja hiljaiseksi ;D
VastaaPoistaValvoja kiittää terveisistä ja toivotuksista ja tiedustelee, tietäisikö arvon apotti miksi palvelu täällä on välillä todella kehnoa? ;)
PoistaOikeasti, tulisi nyt kunnon kevät niin voisi keikkua tuon kakaran kanssa enemmän pihalla. Tekee aidosti hallaa sisäsiisteyskasvatukselle kun ei voi määrättömästi pasteerata tuolla pihalla odottamassa, että koska se pissa tai kakka tulee... *huoh*