Tik tak

Kello käy ja aika vierii. Eilen sitten oli taas se päivä vuodesta kun vanhenin vuodella. Ei tuntunut miltään, taaskaan. Oikeasti, en ole koskaan kokenut minkäänlaista ikäkriisiä. Sitä ei lasketa, että joskus teini-ikäisenä halusin olla vanhempi ja suorastaan odotin että vanhenisin. Mutta sellaista "apua, mä oon vanha!" -ikäkriisiä en ole vielä kokenut. Ehkä senkin aika joskus koittaa.

Täälläkin purin tuskaani siitä, että en ole keksinyt mitään, mitä pyytää lahjaksi. Mutta yhtäkkiä minulla välähti, että olen haikaillut rannekelloa, jonka näyttämän ajan näkisin ilman silmälasejakin. Toisin sanoen, isohkolla kellotaululla. Mikäs sen sopivampaa, kellot ovat kivoja ja viimeisimmästä "arkikellostani" on ollut patteri loppu jo pidemmän aikaa, mutta en saamattomuuttani ole saanut aikaiseksi vaihdattaa siihen patteria. Positiivisena puolena rannekellottomuudessa on ollut se, että eipä ole jäänyt kellosta rusketusrajaa käteen tänä kesänä. ;)

No, Siippa ilahtui kun osasinkin esittää lahjatoiveen ja yhdessä kävimme ajannäyttäjän hankkimassa. Se on tällainen:

Fossiilille fossiili! Kyseisen kellon merkki on nimittäin Fossil. :D 
Jos tuollaisen tuotemerkin tuotteen saisi lahjaksi ilman, että olisi itse ollut valitsemassa, voisi pohtia mahdollista vittuiluaspektia antajan taholta. ;)

Kovin tyytyväinen olen uuteen aikarautaani. Punakullan värinen, ruostumatonta terästä ja kahden vuoden takuulla. Tässä kohdassa siis materialisti iski meikäläiseen. Juu, myönnän, että aina silloin tällöin jonkinlainen turha materian himo ottaa minusta vallan, mutta onneksi niin ei käy usein.


Tänään aion hieman marinoida itseäni punaviinissä Siipan grillatessa ja onneksi viikonloppu on vapaa riennoista, että voin rentoutua ja lepuuttaa tätä vanhentunutta ruhoani. Sää näyttää ainakin tällä hetkellä lupaavalta.