tiistai 11. kesäkuuta 2013

Yöllisiä heräämisiä

Viime yönä meille eksyi ukkonen, oikein isolla kädellä paiskasi. 
Meikäläinenhän nukkuu normaalisti kuin tukki enkä pienistä hätkähdä tai herää mihinkään mitättömyyteen. Siippa on se herkempiunisempi, joka herää kun koira juo vesikupista.

Viime yönä oli kuitenkin toisin. Heräsin noin kello kolme siihen kun PP ponkaisi sängylle väliimme ja haukahti pari kertaa. Tästäkö riemastuneena VV päätti osallistua ja päästeli sellaista vahtihaukkuöhkinäänsä, joka kuulostaa siltä, että sitä pelottaa, mutta se yrittää peittää sen möhkimällä itse... Juniori yöpyykin vielä omassa huoneessaan kun juoksu ei ole vielä ihan kokonaan ohi. Tai no, käytännössä on kaikkien muiden paitsi PP:n mielestä, joten yleisen mielenrauhan säilyttämiseksi saa olla vielä omassa kämpässään.

Olikin aika kova ukkonen. Vesisade kuulosti siltä kuin joku olisi räystäältä kaatanut saavilla vettä. Ja ukkonen kierteli ja kaarteli yllämme paukuttaen säännöllisesti. Taisi ihastua pieneen laaksoomme ja kallioomme kun ei malttanut mennä pois ollenkaan. Ihan päällä oli pari kertaa kun jyrähti samalla hetkellä salaman välkähtämisen kanssa.

Wikipedia

Siinä sitä sitten oltiin melkein koko perhe samassa sumpussa. PP tärisi jalkopäässä välissämme ja VV:n pelko unohtui samantien kun se nostettiin turvaan sängylle. Onnellisena se kiehnäsi ja tuhisi vuoroin kummankin kainalossa. Olin jo juuri nukahtamaisillani kun se työnsi kielensä silmääni. Ihanaa...

Lopulta ukkonen lähti nurkiltamme. VV jäi kiltisti omaan petiinsä ja PPkin pikkuhiljaa uskalsi siirtyä lattian puolelle uinailemaan. Juniori oli ollut koko ajan ihan hiljaa, joten annoin sen olla omissa oloissaan enkä mennyt katsomaan.
Vessan kautta takaisin höyhensaarille ja uni tulikin yllättävän nopeasti. Vaan uni olisi myös mielellään jatkunut kellonsoiton jälkeen. Ihan kamalaa oli raastaa itsensä ylös kun oli ehtinyt siihen sikeimpään univaiheeseen. 

Kiikutin VV:n ja PP:n takapihalle, mutta eihän nyt VV voinut sinne mitään tehdä kun nurmikko oli aivan litimärkä eikä sitä kukaan ollut taas muistanut leikatakaan. Vettä oli satanut 7 mm ja uskon se kaiken tulleen suurinpiirtein sen ukkoskuuron aikana.

Nettiyhteytemme oli näköjään ottanut nokkaansa yöllisestä vieraasta. Ei toiminut ei. Purkki itsessään näytti ihan toimivalta ja valoja vilkkui sopiva määrä, mutta yhteyttä ei tullut. Lienee joku solmukohta tipahtanut kärryiltä verkossa. 
Täytynee ilmoitella palveluntarjoajalle mikäli ei toimi vieläkään kun illalla kotiutuu.

Töihin tuli kuitenkin suoriudutta, mutta nyt kun sopiva aika on lounaasta kulunut, väsyttää ihan järjettömästi. Taitaa olla pakko nykäistä pienet päikkärit alkuillan kunniaksi. Sen jälkeen käyn alakerran vessan lavuaarin kimppuun. Sinne on joku taas tainnut tunkea hiuksia, koirankarvoja ja hammastahnaa kun vetää niin huonosti. Sakkakupissa saattaa muhia ihan oikea aarre, suorastaan jännittää mitä kaikkea sieltä löytyy...
Ihan näin meidän kesken kerrottakoon ettei viemärin rassaus kuulu mielipuuhiini, mutta jonkunhan sekin on tehtävä. Ja meillä se joku olen näköjään minä.

JälkiJuttu:
Laitoin muuten männäviikolla koirankuljetusvälineen uudestaan myyntiin hieman huokeammalla hinnalla kuin syksyllä. Ajatuksena se, että jos joku ostaisi sen pois kuleksimasta kun se edelleen seisoo (kalliina) tyhjän panttina pihan nurkalla. Eilen sitten soitteli yksi kandidaatti, joka vaikutti ihan oikeasti kiinnostuneelta. Tokihan sekin heppu yritti tingata ihan ylettömästi, mutta kun sanoin, että en ole pakkomyynnin edessä, lopetti tinkaamisen. Katsotaan nyt, tuleeko siitä kauppaa vai ei. Saa pitää peukkuja, että käy kaupaksi. ;)

6 kommenttia:

  1. meillä ei onneksi yöllä jyrissyt, mutta päivällä ei se niin pahasti pelotta . Koiratkin pelkää, voi... tänään on taas külmä sää, ei ole kiva ..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä pelkäsin lapsena ihan hysteerisesti ukkosta kun olin mummolta tällaisen opin saanut. Mummo meni aina komeroon piiloon ukkosella kun he asuivat keskellä peltoa ja talo sekä vieressä ollut pihakuusi olivat korkeimmat kohdat pitkän matkan säteellä. Nykyään kunnioitan ukkosta, mutta en enää pelkää.
      Koiria on monenlaisia, osa pelkää ja osa ei. Meillä pelon noihin vanhoihin koiriin istutti jo edesmennyt Mummeli, joka pelkäsi itse tosi paljon ukkosta. Tuo VV näytti enemmänkin ihmettelevän sitä ukkosta kuin pelkäävän.

      Ja ilma tosiaan kylmeni paljon sen ukkosen jälkeen!

      Poista
  2. Viime perjantaina täällä jyskäsi urakalla mikä on noiden ympäröivien vesistöjen takia tosi harvinaista. Sen jälkeen onkin ollut viileämpää ja nytkin tihuuttelee vettä - tyypillinen kesäsää siis ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, ei ole ollenkaan sellainen hautuva ilma. Viime yönäkin piti oikein laittaa ikkuna kiinni kun meinasi tulla kylmä.

      Suomen suvi, lyhyt ja vähäluminen. ;)

      Poista
  3. Onnea autokauppoihin, jospa se nyt menisi autoksi ja säästyisit niiltä muuttoautoa havittelevilta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No sitä minäkin toivon. Soittoja on tullut muutamia, mutta kyllä tuntuvat olevan enemmän ajankulukseen soittelevia renkaanpotkijoita...

      Poista