tiistai 25. kesäkuuta 2013

Kallis ja näkökykyä heikentävä juhla

Kyllä, jossain iltapäivälehtien sivuilla urputettiin siitä, että juhannuksella rahastetaan. No, jos on niin juntti, että maksaa uusista perunoista kympin kilo ja mansikoista... noh, mansikoita, niin sanoisin ettei tyhmä ole se joka pyytää vaan se joka maksaa.

Meidän juhannuksemme hinta ei kuitenkaan muodostunut potuista tai mansikoista. Ei. Tämän ekstrakustannuksen aiheutti, kukapa muukaan kuin tänään 5 kk synttäriään viettävä VV.

Ei ollut mittumaari edes vielä kunnolla käynnistynyt kun pääsimme todistamaan VV:n pohjatonta uteliaisuutta ja kekseliäisyyttä...
Siippa otti työpäivän jälkeen ansaitun tirsan sohvalla ja luonnollisesti silmälasit otetaan pois päästä nukkumisen ajaksi (paitsi jos "torkahtaa" kesken lukemisen/tv:n katselun). Niinpä Siippa oli viisaasti sijoittanut silmälasinsa mahdollisimman kauan sohvan käsinojalle seinän viereen.
Ponkaistuaan ylös päikkäreiltään oli niin kiire vessaan, että eipä joutanut heti rillejä päähänsä laittamaan.

Silloin iski VV. Se kun on nyt "näppärästi" oppinut hyppäämään sohvalle, niin sinnehän se meni heti kun äijä selkänsä käänsi. Ja sieltähän se yhtä näppärästi poimi matkaansa aarteen eli silmälasit.
Itse olin samaan aikaan toisaalla eli yläkerrassa, joten minulla ei ollut mitään mahdollisuutta tietää tapahtumasta saati sitä estää.

Eipä se terroristipenska varmaankaan kovin kauaa ehtinyt linssejä kaluta, mutta jälki oli kyllä sitten ihan sellaista halki, poikki ja pinoon. Molemmat linssit olivat täysin naarmuilla, toinen nenätyyny kadonnut (luultavasti nielaistu) ja sangat vinksin vonksin. Toisin sanoen niiden lasien läpi näyttää maailma aika säröiseltä...
Yritin ottaa kuvan kakkuloista, mutta valitettavasti en pystynyt ottamaan sellaista kuvaa, josta näkisi naarmujen määrän kunnolla.

Viaton uhri

Eipä paljoa naurattanut, vaikka kuinka pitää osata varautua aineellisiin menetyksiin koiranpentujen kanssa. Ensimmäistä kertaa minun taloudessani joutuivat silmälasit piskin parempiin suihin...

Jos nyt jotain positiivista tästä asiasta hakee, niin onhan niitä muutama pointti:
1) Rillit olivat Siipan eivätkä minun, sillä minä en pysty elämään ilman silmälaseja kun taas Siippa on jollain tapaa toimintakykyinen kotioloissa ilman laseja.
2) Siippa joutui pakon sanelemana optikolle. Ei ollut suostunut vapaaehtoisesti menemään, vaikka olin jo usuttanut pitkän aikaa uusimaan kakkulat
3) Autolla ajamista varten on olemassa aurinkolasit vahvuuksilla, joten ihan meikäläisen varaan ei tarvinnut heittäytyä.

Sunnuntaina oli kuin olikin kauppakeskuksessa optikkoliike auki ja sinne pääsi tuosta vain näöntarkastukseen.
Rilliostokset saatiin tehtyä (normit & arskat) ja nyt jännitetään odotetaan kakkuloita ehtiväksi ennen lomamatkalle lähtöä. Kahta viikkoa lupailivat ja jos siinä ajassa tulevat, niin hyvä on. 
Siihen saakka Siippa katselee telkkaria joko hyvin läheltä tai sitten aurinkolasit päässä. ;) 

18 kommenttia:

  1. Ei saisi nauraa mutta jotenkin pieni tirskahdus taisi karata... Sulla on sitten oma kotielvis (tai Andy) siellä jos mies joutuu sisällä aurinkolaseja käyttämään ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä saa vähän nauraa. ;D
      Työkaverit eivät kuulemma uskoneet, että koira söi rillit. Olivat vähän silleen "just, juu, koirapa hyvinkin".
      Uhkasi Siippa, että kirjoittaa otsaansa "valoherkkä" johon minä tuumasin, että kirjoita vaan ihan suoraan "idiootti". ;-P

      Poista
  2. Kyllä - vaikka ei tosiaan moiselle onnettomuudelle saisi naureskella, niin välittömästi tuli Marjaanan tapaan mielikuva siipasta arskat päässä. Tiukka ilme illan uutislähetystä seuratessa ja tummien linssien välähdellessä mystisesti ;D

    Harmittaahan se mutta se koiran luonto...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nyt sä oot asian ytimessä. Mua nauratti ihan hemmetisti kun se eilen illallakin istui hämärässä arskat päässä telkkaria katsomassa kun ei tietty jaksa koko aikaa niin lähellä töllöä olla. :D
      Toivotaan, että optikko tunsi edes jotain säälintapaista ja kirjoitti tilaukseen jonkun pikahätätilauskoodin. ;)

      Poista
  3. Hups! Tuohon ei kissa pysty. Onneksi ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu ei, mutta kissa pystyy moneen muuhun. Yhden tuttavan kissa oli erikoistunut livahtamaan vaatehuoneeseen kuselle treenikassiin jos vain ovi jäi rakoselleen. Ei sekään kauhean kivaa ole. ;)

      Koirat ovat aikamoisia niin tahtoessaan. Itsellänikin on ollut pari sellaista Houdinia, että ei voi kuin ihmetellä miten ovat onnistuneet tempauksissaan...

      Poista
  4. Ensimmäistä kertaa tutustuin blogiisi ja ajattelin että onpas siinä termiitti ihmislapseksi ja sitten hoksasin että lie terrieri kuitenkin ollut asialla? ;) Itseltäni hajosi itsekseen silmälasit (nostin niitä niin napsahtivat ensimmäisen kerran kahtia nenän kohdalta) ja toisella kerralla nappasi puolen vuoden ikäinen ihmis-hirviö (jota lapsekseni väitän...) lasini ja nakkasi lattialle... Lopputuloksena niitä on nyt liimailtu nelisen kertaa enkä vieläkään ole saanut aikaiseksi lähteä optikolle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahhaa! :D :D
      Joo, ei sentään ihmislapsesta ole kysymys. Syyllisen pärstä on nähtävissä vaikkapa edellisessä postauksessa eli kyseessä todellakin terrieri. :D

      Mulla oli edelliset rillit sellaiset hengettömät ja oli aika hankkia uudet kun linsseissä olevat nenäaisaa kiinni pitäneet ruuvit hapettuivat niin, että linssit heiluivat holtittomasti eikä locktitella liimaaminenkaan enää auttanut. Pelotti pestä niitä kun arvelin niiden hajoavan lopullisesti.
      Ilmeisesti rillien uusiminen edellyttää aina jotain radikaalia katastrofia vanhoille kakkuloille. ;)

      Tervetuloa toistekin vierailulle.

      Poista
  5. Jooh, siinä ei paljoa naurata. Meidän terroristi vetäsi kaverin kakkulat naamariin pentuna. Kaverin äiti oli hyvin tyytyväinen... Toki korvasimme lasit kaverille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä olet palannut langoille! Kiva, toivottavasti kirjoitatkin taas jotain. :)

      Oon aina miettiny, että hirveintä olis jos oma koira tuhoais jonkun toisen omaisuutta. Oman tuhon kärsii itse nahoissaan, mutta jos söis vaikka naapurin terassipöydän, niin eipä paljoa naurattaisi. Kotivakuutuskaan ei korvaa alle vuoden ikäisen tekemiä koiruuksia muistaakseni.

      Poista
  6. Auts!
    Milla söi mun tuntia vanhan headsetin. Kyllä vitutti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tunnin vanha! Kyllä olis muakin vituttanut ja rankasti.
      Sellaista se on elo näiden elukoiden kanssa.

      Poista
    2. Kun elukoita ottaa, tapahtuu kaikenlaista. Ne on vaa hyväksyttävä ja kyl elukat on niin mukavii, et tollasset kyl sillotällö kärsii mielellää.

      Poista
    3. No näin on. Vaikka mua on harmittanut ihan saatanasti joka kerta kun Juniori on syönyt seinää (juu, betonia JA gyprokkia nyt vanhana akkana), niin materiaahan se vaan on.
      Elukoista on paljon iloa, enemmän iloa kuin harmia. :)

      Poista
  7. Voi ei! Anteeksi naurunpärskähdys, hyvä juttu, mutta kyllä ne kissatkin osaa kaluta rillejä. Ei tosin ehkä noin hyvin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissat sais varmaan jotain sieviä pienempiä naarmuja aikaiseksi. Tässä tapauksessa oli kokeiltu koko uuden purukaluston tehoa ja voimaa... Toisaalta, pientähän tämä on kun tähän mennessä on syöty lähinnä kuoriketta kukkapenkistä ja eksyneitä talouspaperitolloja. ;)

      Poista
  8. Heti alkoi päässä soimaan vanha Cliftersien biisi: on vara-andyt paikalla, ne pitää hovii pöydässä, mustat lasit silmillä, ne elvistelee pimeessä... hyvä bore, paha tsumba taivaaseen.... !

    Koiranpennut ovat hanakoita maistelemaan. Meillä meni yksi kaukosäädin ja nyt Peetun viehtymys, kumisaappaat, aiheuttavat ostopainetta syksysateiden myötä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aah, Clifters! Juu, nyt tuli korvamato tuosta kauan unholassa olleesta biisistä.

      Mun suurin tuholainen on kyllä ollut sellainen 10 kuukauden ikäisenä käytännössä kenneloloista tullut ISO uros, joka söi sohvasta alkaen LP-levyihin ja vielä kusi päälle. Sen jälkeen kaikki tuhotyö on ollut suurinpiirtein "normaalia" mun maailmassani. ;)

      Poista