Kenneth Grahamin kirjoittama lastenkirja Kaislikossa suhisee (The Wind in the Willows).
Rakastin tuota kirjaa! Yllättäen pidin eniten mäyrästä... :)
Kun olin jo vähän vanhempi, tuli tämä sama televisiosta piirrossarjana ja pidin siitäkin. En osaa sanoa mikä kirjassa oli niin erityistä, mutta sen muistan, että en kyllästynyt siihen koskaan.
Vähän samanlainen muisto tuli mieleeni lukiessani Marjaanan postausta Fedja-setä, kissa ja koira -kirjasta. Rakastin erityisesti sitä kuunnelmaversiota.
Näin sitä ihminen vanhenee kun alkaa enenevässä määrin muistella lapsuuttaan. ;)
Mukavaa kuulla, että Fedja-setä -näytelmäpostaus sai muistoja aikaan! Tuota kirjaa minä rakastan myös, pitääpä lukea se kuopukselle jahka tulee kotiin.
VastaaPoistaJoo ja tosiaan pidin kovasti siitä kuunnelmaversiosta. Teatterissa en ole sitä koskaan nähnyt. :)
PoistaMinusta on ihanaa, että lapsille luetaan. :)
Se ei ole mitenkään itsestään selvää nykyään.
Tunnustan. En ole lukenut tuota kirjaa ikinä. Ruohometsän kansa puhutteli enemmän.
VastaaPoistaVälillä joutuu tunnustamaan yhtä ja toista. ;)
PoistaMulle taas tuo Ruohometsän kansa on jäänyt vieraammaksi. En muista olenko edes yrittänyt joskus lukea sitä...
Kerran luettu mutta komppaan toveri Hirnakkaa sillä Ruohometsän kansa oli parempi.
VastaaPoistaNo hitto, ehkä pitää lukea kyseinen opus kun oikein useammalla suulla kehutaan. :)
PoistaKaislikkoja täällä riittää Suomenmaasa .. Kaunista kesän jatkoa , kohta taas viikonloppu .
VastaaPoistaSuomenmaassa ( anteeks ...)
VastaaPoistaNo eihän nyt kirjoitusvirhettä tarvitse pyydellä anteeksi. :)
PoistaSuomenmaassa ja kaikissa Itämeren rannikkovaltioilla on kaislikkoja. Se on tällaisten matalien merien ominaisuus. Järvien kaislikot ovat sitten vähän erilaisia.
Viikonloppu tai ei, nyt on loma (työloma kun pihaa myllätään). :)