Tänään se on totta! Joo, loma alkaa ihan kohta kunhan vielä hetken pinnistelee!
On ollut vähän hurlumheitä tässä viime aikoina työn puolesta ja kaiken maailman pyhäpäiviä keskellä viikkoa sekoittamassa pollaa, että on tuo loma tullut vähän yllättäen puskista. Tänäänkin oli ihan maanantaiolo aamulla.
Siis reissuun on lähtö maanantaiaamuna, mutta en ole edes rahaa vielä vaihtanut. Enkä ole ehtinyt fiilistelläkään, mikä yleensä on meikäläiselle todella tyypillistä toimintaa monta viikkoa ennen reissua.
Enemmän olen tainnut fiilistellä heinäkuun Skotlannin reissua kuin tätä ensi viikkoista! :-o
Mutta eiköhän se siitä. Sunnuntaina sitten rekut hoitoon ja kamat kasaan.
Niin tai ensin hankkiudutaan eroon anopista ja appiukosta, jotka tulevat lauantaina yökylään kun heillä on jonkun sukulaisen (en muista mikä kummin kaima on kyseessä) synttärit tällä reunalla. Lupasivat kyllä lähteä heti aamupäivällä.
Eilinen lätkämatsi oli ihan huikea jännitysnäytelmä! Olin jo päättänyt etukäteen, että Suomi häviää enkä jaksa mitenkään enää intoilla tästä lätkänpeluusta. Etenkin kun koirat ovat jotenkin "allergisia" urheilulle. Tai ei niinkään urheilulle, vaan sille, että me huudamme, hillumme ja käyttäydymme jotenkin poikkevasti. Erityisesti Peräkammarin Poika ahdistuu. Ja kun se ei osaa olla niin fiksu, että menisi yläkertaan karkuun kuten Juniori. Sen pitää olla siinä vieressä tönöttämässä ja sitten se ravaa Siipan ja minun välilläni näyttäen huolestuneelta.
Minä ja pyhät lupaukseni. Ensimmäisen erän taisin vielä kutakuinkin malttaa ja pysyä nahoissani, mutta sitten villieläin pääsi valloilleen. Huusin ja karjuin, vaadin maaleja ja kunnollista peliä. Pelkäsin ja ahdistuin Suomen puolesta. Ja kun menin vessaan, Suomi tasoitti. Siippa tuumasi, että pysy siellä vaan. ;D
Jos Hartwall-areenan katto irtosi Suomen voittomaalin hetkellä, niin kyllä taisi meidänkin huushollissa ainakin välikatto heilahtaa. Sellainen huuto pääsi meistä kahdesta ihmisestä ja sitä ryyditti PP:n raivoisa haukkuminen kun ei enää polla kestänyt. Tuli ihan voipunut olo kun piti niin kovasti jännittää ja kannustaa.
Että eihän tässä sitten mikään auta kuin katsoa loputkin pelit. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Olisihan se kiva lähteä matkalle tuonne toiseen jääkiekkomaahan maailmanmestarina. ;-P
Niin ja tässä tulee paras uutinen kaikille teille. Saatte olla ihan rauhassa viikon näiltä meikäläisen horinoilta. Miniläppäri lähtee mukaan, mutta en uhkaile postauksella ennen kotiinpaluuta. Tai no, jos vettä sataa koko viikon, niin sitten ehkä. ;)
JälkiJuttu:
Minkä helvetin takia noista kappaleväleistä tulee aina ihan saakelin isot? Näyttää ihan kuin olisi riviväli kaksi, vaikka täällä editorin puolella näyttää ihan siistiltä ja siltä, miltä pitääkin. Mutta kun lätkäisee kaiken kansan nähtäville, niin on ihan tolkuttomat välit. Ärsyttävää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti