Jonninjoutavaa jorinaa

tulee nyt näistä sormenpäistä.

Olo on ihan yhtä "freesi" kuin eilenkin, joten mitään järjellistä en oikein saa aikaiseksi. Onneksi on kuitenkin perjantai, joten voin lillua kotona omassa usvaisessa maailmassani kaikessa rauhassa.

Paitsi että huomenna pitää raahautua klo 9 kampaajalle. Siis ysiltä! Mikä helvetin mielenhäiriö on iskenyt kun suostuin moiseen jumalattomaan aikaan sinne menemään??? Luultavasti se oli epätoivoinen teko, sillä kuontalo on sen verran ylivenähtänyt, että en oikein tahdo saada sitä mihinkään suuntaan niin, että se näyttäisi säädylliseltä.
Värimaailma pitää myös laittaa jotenkin uusiksi ja arvatkaa kuinka paljon houkuttelisi vetäistä joku shokkiväri kutreihin ihan vaan sen kunniaksi kun huomenna on ne "illalliskutsut". Kampaajanikin on sen verran hullua sorttia, että hän voisi vahingossa vielä suostuakin! :D

Eilen tuli hoidettua viikon ruokaostokset sekä toki piipahdettua pitkäripaisessa. Siippa näjetsen jostain syystä lupasi, että viemme viiniä sinne saakelin illatsuille. No, meikäläinen hoiti asian karusti ja napakasti. Sanoin, että pulloja en ryhdy raahaamaan, joten humppakuutiolla mennään. Jos ei kelpaa, tuon sen ilomielin takaisin kotiin omia iltojani ilahduttamaan. Siippa ymmärsi, että ei kannata kakistella vastaan tässä kohdassa ja alistui kohtaloonsa. ;)
Edelleen olen katkera siitä, että en pääse kaupungille oikeaan ravintolaan. Perkele. Että katsotaan, millaisen kalabaliikin saan vielä aikaiseksi...

Poikkesin myös suorittamassa viikon hyvän työn. Eräs tuttavani otti ja erosi, ja kun laitetaan lusikat jakoon, niin yhtä ja toista tavaraa siinä huomaa tarvitsevansa. Itse kannatan lämpimästi kierrätystä enkä mielelläni heitä pois mitään käyttökelpoista, ehjää ja toimivaa varsinkaan jos kyse on huonekaluista.
Niinpä nurkissamme on ajelehtinut jo vähän *köh* jonkin aikaa, no okei, viisi vuotta virkaheittoja ruokapöydän tuoleja kolme kappaletta. En muista mihin neljäs joutui, mutta kolme oli jäljellä. Umpipuuta, perustuoleja. Nyt saatoimme ilahduttaa tarvitsijaa ja luovutimme ne tälle tuttavalle. Olisin suoriutunut toimituksesta yksinäkin, mutta Siipalle on kauhistus laittaa eukko roudaamaan tavaroita (pelkää varmaan, että saan taas iskiaskohtauksen jolloin hän joutuisi hoitamaan kaikki asiat), olivatpa ne kuinka kevyitä vaan. Eli sain kolmen tuolin kanssa matkaani Siipan kantajaksi. En valita, mukavaahan se on, että auttaa. :)