tiistai 8. joulukuuta 2015

Valittaminen ei ehkä kannatakaan aina...


Joskus valitukseen saamastaan vastauksesta voi tulla vielä huonompi mieli kuin siitä tuotteesta/palvelusta, josta valitti.

Näin kävi minulle tässä voileipäkeksi-gatessa. Vitutuksen määrä moninkertaistui. Sanottakoon tähän väliin, että koiranruokafirma toimi esimerkillisesti ja ripeästi, vastasi saman päivän aikana kun oli valituksen saanut, myönsi auliisti virheen ja toimitti uuden koodin. Kiitos siis Royal Canin

Mutta sitten tämä ei-niin-onnistunut valitus... 
Kuten aiemmin kerroin, tein reklaamation Kantolan sivujen kautta kuten neuvottiin ja jäin odottamaan. Ja odotin. Ja odotin.
Puljusta ei edes sähköpostikuittausta tullut, että palaute olisi kopsahtanut perille. Odotin lisää. Juuri kun olin aikeissa laittaa uutta palautetta siitä, että eivät vastaa palautteeseen, oli kusti polkaissut ihan kirjepostia puljusta.

Hetkellisesti ilahduin, että ovat sittenkin noteeranneet reklaamaationi. Luin kuoressa olleen kirjeen... (pahoittelen kuvan huonoa laatua, en jaksanut skannata vaan otin siitä valokuvan).

Kirjeen luettuani olin vielä ihan iloinen, että kompensaatiota laittavat ja myöntävätkin, että paistaja oli nukahtanut jonnekin varastohuoneeseen. Kunnes sitten avasin sen lahjakortin kääreen...
 

Kompensaatiota neljä euroa. Neljä v*tun euroa!!!! Joo, sillä saa uuden voileipäkeksipaketin. Mutta eikö sillä ole mitään arvoa, että olen käyttänyt aikaa ja vaivaa huomauttamiseen saati sillä, että mielikuvani kyseisestä yrityksestä huononi merkittävällä tavalla. Ei saatana.... Vihaisemmaksi melkein tulin tuosta kuin siitä, että olisin saanut vain "lämmintä kättä".
Lisäksi huvituin kovasti kun lahjakortti on Siwaan tai Valintataloon. Samana päivänä oli nimittäin uutisoitu, että Kesko on näiden liiketoiminnan ostanut, että näinköhän tuolla lahjakortilla on kohta mitään virkaa... Sitäpaitsi, minä en käy Siwassa enkä Valintatalossa. Ikinä.

tiistai 1. joulukuuta 2015

Joulukuu

Viimeistä viedään! Meinasin jättää tämän julkaisun huomiselle, mutta alkoi tulla sen verran painavaa uhkavaatimusta eräältä rouvalta, että en uskaltanut. Pahoittelut siis tästä myöhäisestä ajankohdasta, mutta 1. päivän puolella kuitenkin vielä ollaan. ;) 
Ensi vuodelle minulla on tarjolla vain karvalehmäkalenteri, mutta onneksi Hirnakka on luvannut paikata. Kunhan ei nyt vaan verenpaineet hyppää liikaa postauksia valmistellessa... ;)

Siinä hän nyt on. Vuoden viimeinen. Mitähän tuossa ympärillä pirskahtelee? :D
Ihan kiva vai mitä sanoo raati?

Rästissä tämän blogin suhteen on parikin kirjoitusta, mutta sentään elävässä elämässä olen muistanut mm. tilata rokotusajan koiranpennulle ja se on jo jotain se!

Ei muuta kuin mukavaa joulun odotusta jokaiselle!

JälkiJuttu:
Mihin on kadonnut Nolliksen "varsinainen" blogi?????
Ja vähemmän iso asia: Pirpana oppi kiipeämään rappuset hetkessä. Nyt pitää aina muistaa sulkea portti ja se ON vaikeaa...