keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Kinkku

Kyllä meillä tänäkin vuonna on kinkkua pöydässä. Itse voisin helposti kuvitella viettäväni joulun ilman kinkkua (ja olen viettänytkin), vaikkapa kalkkunaa syöden (savukalkkuna on tosi hyvää!), mutta appiukko varmaan pyörtyisi ja nyrjäyttäisi mielensä lopullisesti jos ei saisi sianpersettä jouluna syödäkseen.

Niinpä tänäkin jouluna haemme etukäteen tilatun kinkun paikallisen hypermarketin lihatiskiltä (koska hallissa lopetti luottolihakauppias jo muutama vuosi sitten!), jonka Siippa sitten paistaa aatonaattona samalla kun imellyttää perunalaatikkoa. Minä vietän tuon ajan töissä.
Loput kinkusta pakataan loppiaisena appiukolle (ja vähän anopilllekin) matkaevääksi ja kotiinviemisiksi. Kyllä pari päivää jouluruokia on enemmän kuin tarpeeksi, minun mielestäni.

6 kommenttia:

  1. Repesin: "appiukko varmaan pyörtyisi ja nyrjäyttäisi mielensä lopullisesti jos ei saisi sianpersettä jouluna syödäkseen"
    *pyyhkii silmiään naurunkyyneleistä*

    Meillekin tilattiin tänään aimo jööti sianperskurkkanaa mutta sen lisäksi elämäni ensimmäinen Joulukalkkuna. Minä olen vuosi vuodelta tuntenut vähemmän ja vähemmän vetoa sianlihaan (synnyn varmaan muslimiksi seuraavassa elämässä) ja tänä vuonna pelkkä ajatus kinkunviipaleesta yök… noh… ei villitse ruokahalua ensinkään.

    Toivottavasti mahdollisimman moni kinkku olisi onnellisen lapsuuden eläneen possuvainaan kankku eikä tehodoupattujen tehdassikojen persausta.

    (miten miusta on tämmöinen ekohörhö ja kukkahattu tullutkin??)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, no, sun pitäisi nähdä appiukko... ;) Elopaino sellaiset 130 plus kiloa ja syöminen sen mukaista. Ensimmäinen ihminen minun elämässäni, joka voi yhdeltä istumalta syödä puolikkaan hiivaleivän ruuan kyytipojaksi... Uskomatonta, oikeasti...

      Äitini, joka on jo pitkään ollut syömättä punaista lihaa on esitellyt meikäläisellekin sen joulukalkkunan. Ja täytyy sanoa, että vaikka sen yhden kinkkusiivun syönkin niin kyllä savukalkkuna on todella hyvää!

      Meidän kinkkumme on myyntipuheen mukaan ainakin onnellinen viljasika. Toivon, että se on totta, mutta milläs sen todennan.

      Ja hei, mullakin on kukkahattuhetkeni, vaikka "normaalisti" esittäydynkin piinkovana noita-akkana... Vain lähimmät tietävät totuuden. ;)

      Poista
  2. Kinkkua pitää olla - mieluusti sen verran että sitä voi ottaa pakastimesta vielä juhannuksenakin ;D
    Laatikoista en niin välitä enkä ole muutenkaan "jouluruokasidonnainen" eli oikeastaan tuo hemmetin läski ja siihen kylkeen on jotain sellaista millä pärjää joulun pyhät.
    Tietysti rajaton määrä suklaata ja kahvia + hedelmiä sekä parin savustamon verran norttia ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi hyvänen aika sentään! Ehkä pitääkin laittaa loppu kinkusta pakettiin ja lähettää rakkaalle apotille eikä laittaa appiukon matkaan! :)

      Meikäläinen syö jouluruokaa max kaksi päivää. Porkkanalaatikko on ihan jees, imelletty perunalaatikko (Siipan tekemä) on ihan loistavaa ja lanttulaatikkoa syön lusikallisen muodon vuoksi. Siinäpä ne. Eiku! Äidin tekemä metsäsienisalaatti on ihan maailman parasta! Sitä saa vain kerran vuodessa eli jouluna, joten sitä odotan kyllä. :)

      Nortit ovat elämästäni puuttuneet pian neljän vuoden ajan enkä niitä todellakaan kaipaa ja olen iloinen, että olen siitä riippuvuudesta repäissyt itseni irti. Mutta ymmärrän hyvin, että niitä tarvitaan enkä tuomitse ollenkaan. Suklaatkin jätän Siipan syötäväksi pääosin, mutta kahvia menee.

      Poista
  3. En voi olla vielä härkkimättä. Me ollaan kyllä ihan pelottavan samanlaisia… no lanttulaatikon ja imelletyn perunalaatikon suhteen tehdään päinvastoin mutta muuten identtinen ruokalista :D Etenkin se metsäsienisalaatti, se vie järjen.

    Ja tupakit jätin 2009 :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä me vielä huolehditaan siitä, että polkumme kohtaavat myös IRL, että päästään oikeasti turisemaan. :)

      Sä olet kyllä lujatahtoisempi kuin mä, koska sulla on siellä kaapissa se röökiaski vielä. Mä jos olisin jättänyt kaappiin savustusvälineitä silloin kun lopetin, niin taatusti olisin jossain kohdassa sortunut kun röksää olisi ollut helposti saatavilla. Mä heitin sytkäreitä myöten kaikki pois.

      Tupakkien jättäminen lopullisesti on kyllä ollut elämäni viisain teko yhtä lailla kuin aikoinaan röökinpolton aloittaminen on ollut se tyhmin... Vaan parempi kai myöhään kuin ei silloinkaan. ;)

      Poista