keskiviikko 1. elokuuta 2012

Pirulle pikkusormi

Niinhän sitä sanotaan, että kun antaa pirulle pikkusormen, se vie koko käden.
Käyköhän minulle nyt niin? Nimittäin kun tuossa joku päivä sitten pohdin niiden kävelysauvojen ostamista ja O.T. ja A. kommentoi, että moiset kapistukset lisäävät harjoituksen tehoa huimasti, jäi ajatus kytemään. 
Tunnetusti olen hieman yllytyshullu ja ajatus pallovartalon solakoitumisesta houkuttaa kummasti. Siis kun katsoo aamulla peilistä tätä miltei valaan mittoihin paisunutta ruhoaan, niin eipä paljoa naurata...


Lounastunnilla piipahdin läheiseen kauppakeskukseen etsimään apetta ja samalla horjahdin urheiluvälineliikkeeseen. Juu, arvasitte oikein... Sieltä tarttuivat mukaan ne kävelysauvat! IIIIKKK!!!! Siinä meni se periaate romukoppaan. Osasyynä ostopäätökseen oli varmasti alennettu hinta ja se, että podin vieläkin syyllisyyttä siirrettyäni eilisen hikilenkin tähän päivään ihan vaan sillä verukkeella, että halusin katsoa Olympialaisten kenttäratsastuksen yksilökisan ratkaisun, ja väsytti, ja ja... Tiedän, todella huono tekosyy. :-/


Niinpä ruoskin itseäni henkisesti ja lupasin mielessäni, että tänään teen sellaisen hikitreenin, että kotiin tullaan suurin piirtein konttaamalla. 
Koskapa kokemukseni sauvakävelystä rajoittuu lähinnä siihen, että olen katsellut ulkoilureiteillä näitä "dementiahiihtäjiä", jotka kuka milläkin tyylillä raahaavat niitä keppejä perässään tai tökkivät niillä jalkojensa eteen kädet koukussa kovin tehottoman näköisesti, päätin etsiä netistä parempaa tietoa. Hiihtoliiton sivuilta löytyikin varsin mainio opastus sauvakävelyn saloihin. Noilla ohjeilla sitten yritetään mennä ja nähtäväksi jää kuinka solmussa frouva on sauvoineen kun yrittää ohjeiden mukaan kepitellä menemään... Lupaan raportoida, mikäli hengissä selviän.


Kuva lainattu täältä

6 kommenttia:

  1. Minulla on tuo sama periaate eikä se ole vielä(kään) mennyt romukoppaan ;) Mielenkiinnolla jään odottelemaan tuomiotasi kyseisestä lajista.

    Salaa olen hihitellyt niille sauvailijoille, jotka ikään kuin ujosti heilauttavat sauvaa rennosti ilmassa eteen ja antavat laahautua taakse askelten tahdissa. Ihan kuin ei uskallettaisi elehtiä sauvojen vaatimalla intensiteetillä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä olet vielä liian nuori. Odota vaan kun pääset neljänkympin "paremmalle" puolelle, niin alkaa mieli muuttua ja periaatteet lentämään romukoppaan. ;-P
      Kokemus oli ihan mielenkiintoinen, kirjoitan siitä erikseen.

      Ja juu, pakko oli itsekin kokeilla sitä "töpöttelyä" ja ihmettelin vaan, että mitähän hyötyä siitä on. :D

      Poista
  2. Olen karsastanut sauvakävelyä aina, toki mulla kuitenkin sauvat oli, kun tarvitsin niitä pysyäkseni pystyssä - se oli sairauden alkusoittoa, ja muodikkaalla tavalla pystyin peittämään vajavuuteni. Jos sauvoja käyttää muuhun kuin nojailuun, on niihin tosiaankin pistettävä vauhtia ja vipinää. Ja jos aikoo kuntoaan kohottaa sauvoja perässä roikottamalla kannattaa ennemmin vetää vaikka kivirekeä; se käy kunnon päälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, meikäläiselläkin olisi varmaan jäänyt kokeilematta jos pystyisin juoksemaan (ja olisin juoksijatyyppiä) tai aikani riittäisi vielä hevosteluun. Valitettavasti lähitallien tuntitarjonta aikuisille on sellaista, että pistää miettimään luulevatko kaikkien "tätiratsastajien" olevan ihan kotifrouvia, joiden tunnit voidaan pitää vaikka keskellä päivää tai viimeistään klo 17 alkaen.

      Poista
    2. Tuntuu muuten, että jotkut luulevat sauvojen olevan 'taikasauvoja', joita pelkästään mukanaan kantamalla jotenkin kohenee:DDD

      Poista
    3. Niinpä! :D
      Ehkä se pelkkä hyvä ajatus kuntoilusta jo auttaa. Raahaa keppejä perässä, niin kunto kohenee kummasti pelkästä ajatuksesta. ;)

      Poista