lauantai 4. elokuuta 2012

Kadonneen nuoruuden metsästys

En ole koskaan mielestäni kokenut mitään ikäkriisiä. Teiniangstia ei lasketa. Kolmekymppiä tuli täyteen tuosta vaan ja muodon vuoksi pidin bileet yleisön pyynnöstä. Seuraava tasakymmenluku tuli täyteen Siipan seurassa Invernessin kaupungissa Skotlannissa. Hieno syntymäpäivä, muistan vieläkin, että söimme piknikin Ness-joen penkalla rappusilla istuen. Kaulassani on siitä saakka käytännössä joka päivä roikkunut sieltä syntymäpäivälahjaksi saamani koru.

Vaan jollain tapaahan sitä aina pitää pyristellä aikaa ja sitä vääjämätöntä totuutta vastaan, että eihän tässä nuorruta, vaan päinvastoin. Tätä pyristelyä voi toteuttaa käymällä rokkikeikoilla ja -festareilla. Esimerkiksi Lontoossa viime syksynä kävimme Amorphiksen keikalla ja kerroimme kaikille sen olleen matkamme ainoa syy (vaikka se ei ihan totta ollutkaan).

Olemme myös joka kesä koittaneet kannattaa jompaa kumpaa omassa kaupungissa järjestetyistä festareista vähän esiintyjien mukaan valikoiden. Tänä vuonna sen piti ollakin todella helppoa, sillä Ankkarockia ei järjestetä, mutta Myötätuulirock on siirretty kesäkuun alusta elokuun alkuun. Eli tähän viikonloppuun. Keväällä hyrisimme tyytyväisyydestä, sillä esiintyjälista näytti kovasti mieleiseltä ja kyseinen häppening pidetään tuossa kivenheiton päässä.
Vaan kuinkas sitten kävikään. Järjestäjät eivät saaneetkaan maksettua etukäteen koville kotimaisille bändeille ja nämä peruivat esiintymisensä. Tilalle sitten Pelle Miljoonaa (joka tulee bussilipun hinnalla ruokapalkalla esiintymään) ja muuta yhtä hienoa. Älkääkä ymmärtäkö väärin, pidin Pellestä paljon silloin kun Pelle oli ensimmäistä kertaa pinnalla. Sittemmin mies on... noh, sanotaanko, että olisi ehkä kannattanut palata peruskoulun opettejaksi sen jälkeen kun moottoritie ei enää ollut kuuma.

Olimme luonnollisesti pettyneitä ja ajattelimme, että emme mene ollenkaan sitten. Säätiedotus lupasi kuitenkin hyvää keliä tälle illalle, ja hyvältähän tuo näyttää, joten ostimme Alepasta aleliput ja menemme viettämään iltaa festaritouhua katsellen ja anniskelualueella notkuen. Pari bändiä on sellaisia, joita voi kuulostella ihan mielenkiinnosta. Ja tullaan sitten pois jos alkaa kyllästyttää. Matkan voi suorittaa vaikka konttaamalla, on se sen verran lyhyt.

Että sillä tapaa tällä kertaa pyristellään ikääntymistä vastaan ja teeskennellään nuorta ja nuorekasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti