En ole koskaan käynyt terapeutilla. En edes osaa kuvitella, millaista se olisi.
Uskon, että joillekin terapia on ainoa tapa purkaa syvimpiä tuntojaan vapautuneesti ja luottamuksella. Ja on hienoa jos terapeutti pystyy tarjoamaan rakennuspalikoita ahdistuksen tai ongelman käsittelyyn.
Itselläni en usko, että se toimisi. Olen niin tottunut olemaan olkapäänä ja Leelian lepotuolina omassa ystäväpiirissäni, että kokisin varmaankin tilanteen perin kummalliseksi jos minä olisinkin se vuodattaja, jota ventovieras ihminen kuuntelisi. Ei taitaisi olla minun juttuni.
Muutoin tässä maassa kyllä tuntuu siltä, että jos haluat apua henkiseen hätääsi julkisen sektorin kautta, ei kannata pidättää hengitystään sitä odotellessa.
Ymmärrän, että resurssit ovat rajalliset ja hoitojaksot pitkiä per potilas, mutta silti. Jos ihminen ahdistuneena tai masentuneena hakeutuu itse etsimään apua julkisen terveydenhuollon puolelta, sanotaan hänelle, että hän ei ole tarpeeksi sairas/masentunut/itsetuhoinen kun kerran osaa itse hakeutua apua etsimään. Missä mättää?
Kolikon toisella puolella rahalla saa ja hevosella pääsee. Kaiken maailman "mä hajoon kun multa lohkes rakennekynsi" -tyypit voivat hakeutua mihin tahansa psyko- tai taideterapiaan kun on pätäkkää, millä maksaa. Enkä väitä, että kaikki yksityisellä puolella kalloaan kutistuttavat kuormittaisivat turhaan terapeuttien vastaanottoja, mutta joukossa lienee niitäkin joiden mielestä terapiassa käynti on trendikästä.
Veli Sikiö on väärässä. Kyllä täällä annetaan nuorten ja vähän vanhempienkin syrjäytyä rauhassa. Melkein tuntuu siltä, että siihen suorastaan kannustetaan.
JälkiJuttu:
Mittani on täysi. Nimittäin tätä helvetillistä lumisadetta ja talvea. Kuka varasti sen ihanasti orastaneen kevään?
Tänä aamuna oli yli 20 pakkasta ja lunta taas enemmän kuin laki sallii. Ja lisää tulee... Hianoo.
Tuassiinsa sinä puit sanoiksi sen, mitä minäkin olisin sanonut. Että eipä tarvitse omassa blogissa aiheesta avautua, linkitän tänne :D
VastaaPoistaMinunkin mitta talven suhteen tuli täyteen, ihan muutamassa päivässä jotka Espoolaisessa naapurilähiössä vietin. Lunta oli ihan sikamaisen paljon, naapurin tuomarisedän kanssa tuli sanaharkkaa ja muutenkin vitutti se pakkanen. Tultihin kotiin ja täällä on hyvä. Lunta vähäsen, krookukset melkein nupulla (hangen alla) ja pakkasta vain -8°.
Huomiseksi on luvassa aurinkolasien tarvista ja suorastaan kuulen kuinka lumi sulaa *kohinaa*
Poistun ennenkuin kivität :D
No mitä sä nyt tuomarisedän (raastuvan vain koiranäyttelyn?) kanssa riitelemään rupesit?
PoistaTänä aamuna oli vaan -3,5 ja oli yöllä satanut jotain alijäähtynyttä vettä. Auton päällä oli sellainen kova kuorrutus. Tähän voisi sanoa, että onni on sisätilalämmitin kun katselin naapurin taistelua jääkuorrutusta vastaan.
Mun aurinkolasit on edelleen optikolla, mutta eipä niille ole käyttöäkään näillä keleillä. Pitää vissiin taas pirauttaa perään. Vituttaa sekin, taas.
Se naapurin jäärä kävi keulimaan kun lankomies karautti autoni rinnettä ylös vaikka jäärällä oli lumityöt tekemättä. Ei olisi kuulema saanut tampata hänen talonsa edustaa. On semmoinen mieliharmi naapuriksi, että keräävät kuulema jo kahvikassaa sitä ilon päivää varten jolloin ukko muuttaa palvelutaloon. Jarruttaa kaikessa missä voi, linkoaa lumensa naapureiden puolelle ja riitelee kaikkien kanssa.
PoistaPaskatti aikanaan koiransakin naapureiden pihalle, ihan tahallaan.
Se siitä keväästä, lunta tuiskuttaa :(
Naapurin jäärät ovat persiistä. Se meidänkin puutarhatonttu (jonka koira on muuten kadonnut jonnekin, oisko kuollut) kyylää antaumuksella kaula pitkällä ikkunasta sisään silloin kun luulee ettei kukaan näe. Ja luikkii kovaa vauhtia pois kun huomaa, että joku näkikin. Ällöttävä tyyppi.
PoistaMä oon samaa mieltä, Veli Sikiö on väärässä.
VastaaPoistaOlet oikeassa siinäkin, että jossain on vika, kun apua ei saa, jos sitä pystyy itse hakemaan. Ihan käsittämätöntä, että pitää tehdä jotain peruuttamatonta ennen kuin otetaan tosissaan. Ärh.
Mä olen joskus käynyt terapiassa. Terapeutit eivät ole oikein kestäneet mua. Tai siis kerran ovat kestäneet ja todenneet sitten, etteivät voi auttaa, koska olen jo niin realisti. Hyvä kun myöntävät, mutta kai realistikin voi ahdistua faktoista.
Musta tuntuu, että ei ne terapeutit kestäis muakaan. Rupeaisin luultavasti väittelemään niiden kanssa.
PoistaAika erikoinen katsantokanta, että ei voi realistia auttaa. Miksei realisti voisi ahdistua? Tai realistihan juuri ahdistuukin kun ei ole mitään omituisia harhaisia kuvitelmia omasta elämästään ja maailman tilasta. En ymmärrä.
Komppaan, ja talven kohdalla erityisen kovaa. Ei kevään enteitä saa antaa ja sitten viedä pois. Kun ei voi vielä tässä vaiheessa vuotta syyttää takatalveakaan. Tänä aamuna sai taas lapioida auton kinoksesta ja eilen tosiaan oli 25 astetta pakkasta aamusella. Mitvit?
VastaaPoistaNo ei saa, ei.
PoistaMeillä oli tosiaan lauhtunut vielä eilisillastakin ja nyt oltiin inhimillisissä lukemissa. Huomenna luvattiinkin jo plussakeliä, mutta myös lisää lunta.
Mä en kestä. Aamulla lapioin ensin oven edustan ja sitten vielä auton. Onneksi on liukuva työaika eikä ollut mitään aamupalaveria. Ois tullu hoppu, kiiru ja ärräpäitä muuten. Nyt tuli vaan ärräpäitä. ;)
Pikkusen vielä menee, mitäs ne kaksi kuukautta vielä odottaa, küllä kohta lintunen laula ja mettässä kuivaa ... malttia vaan ... ollan jo kohta menossa uimaan ...
VastaaPoistaKyllä, kyllä. Nyt hellitti jo se pakkanenkin ja eilen satoi illalla vettä.
PoistaKevättä odotellessa.