torstai 6. syyskuuta 2012

Päivä jolloin velat muuttuivat saataviksi

Sellainen on tänään. Tai ei nyt tietenkään kaikki velat, mutta verovelka.
Keväällä tulleessa veroehdotuksessa ehdoteltiin jonkinmoisia mätkyjä (en muista summaa), mutta tänään tulleessa verotuspäätöksessä kerrottiin, että saankin takaisin 150 euroa. Jippii! Ostan Siipalle itselleni jotain kivaa (tietysti)! ;)

Tänään lähdin töistä sopivasti neljän ruuhkaan kun piti mennä ruokakauppaan ihmettelemään, että mitähän ihmettä sitä täällä syötäisiin viikonloppuna. Siippa kun on siellä reissussa, niin päätös oli yksin minun. Pelottavaa... 
Lopulta oikaisin ostoksissani siten, että päätin tehdä toisen reissun ruokakauppaan lauantaina, Siipan kanssa, että saa herra sitten ihan itse päättää, mitä sunnuntaina syödään.
Muutoinkin kauppareissu meni vähän käteen kun pasmani sekosivat täysin HeVi-osastolla. Miksikö? No kun joku ahne, oletettavasti etikkasäilönnän ihmelapsi, oli ostanut kaikki avomaan kurkut! Vittu! Ei yhden yhtä jäljellä. Piti oikein myyjältä käydä kysymässä, että onko tämä totta. Oli se, valitettavasti. Niinpä unohdin sitten noin puolet siitä, mitä piti ostaa. Joten pakko se on muutenkin mennä uudemman kerran kun olin tuollainen horisko. 

Ruuhkassa näin "kivan" peräänajon. Viereisellä kaistalla, onneksi. Olin juuri ehtinyt ajatella, että "kohta rysähtää" kun se jono pysähtyi kuin seinään ja samantien vihreä auto ajoi mustan auton perseeseen. En jäänyt katselemaan kuinka kävi. Eiköhän siellä todistajia ja auttajia ollut ihan tarpeeksi. Mutta taas käväisi mielessä se kuuluisa tilannenopeus ja turvaväli. Ihan taas alkaa jännittää ne syksyn tulevat ensimmäiset liukkaat kelit ja kaiken maailman takana ajavat puskurissa huohottajat.

Päivän paras juttu (veronpalautusten lisäksi) oli se, että löysin suppilovahveroita! Puoli koirankakkapussillista jälleen kerran koiranulkoilutusreissulla! Muistin nimittäin yhtäkkiä, että olin löytänyt sieltä saman polun varrelta parina edellisenäkin vuonna melkoisen suppiskeskittymän ja päätin mennä katsomaan, olisiko jotain. Ja olihan siellä. Eivät ne olleet koolla pilattuja, mutta eivät ihan mitään lilliputtejakaan. Poimin ne siis talteen ja ajattelin surauttaa ne lauantain sapuskan sekaan. Pakkaseen niitä on turha laittaa kun niitä on sen verran vähän.

Että ei ihan paska päivä kuitenkaan.

6 kommenttia:

  1. Lämpimät onnittelut verottajan kaverille :D Itselle on odotettavissa pullea kuori, siellä on kuitenkin niitä maksulappuja... monta.

    Ai samperi kun kuohahti taas mieli liikennekäyttäytymisestä, nuo peräänajot ovat juuri niitä osoituksia miksi sitä turvaväliä kannattaisi yrittää virittää. Eihän se kenenkään kotimatka joudu sillä, että tuuppii edelläajavaa puskuriin, päin vastoin.

    Mutta muistan hyvin Länsiväylän liikenteen, jos yritti pitää jonkunlaista hajurakoa edelläajavaan, väliin tunki vähintään yksi puolalainen rekka, pari taksia ja kolme tilavaa perheautoa. Joskus on kieltämättä hirvittänyt kun ollaan hevostrailerilla huristeltu (kipeä hevonen kyydissä) klinikalle ja joka helvetin mossen on pitänyt esitellä kiilaustaitojaan :-/

    Nykyisessä kotikaupungissa joka toista autoa vaikuttaisi ajavan sarvikuono ja joka toista sokea aasi. Fillaristit ja jalankulkijat ovat liikerajoitteisia (pää ei käänny) ja muutenkin meno on sangen vinhaa. En tiedä mihin kategoriaan kuulun itse mutta verenpaine kiehuu yli jokaikinen kerta kun joudun keskikaupungin liikenteeseen.

    Onnittelut myös sienisaaliista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ihan on lottovoittajaolo! :D

      Joo, meikäläinen suhaa tuota Itäväylää joka päivä. Se lähes yhtä hieno kuin Länsiväylä. Ja todellakin, turvavälistä on turha haaveillakaan. Siksipä yritän käyttää liukumia hyväkseni ja menen töihin yhdeksän kantturoissa ja lähdenkin sitten vasta viiden jälkeen. Vaikka silloinkin on vielä liikennettä, niin ei ole kuitenkaan sellainen maailmanlopun meininki kuin kellon raksahtaessa sen maagisen neljä.

      Fillaristit on todella pelottavia. Ne poukkoilevat niin vauhdikkaasti ja ennalta arvaamatta, että pitäisi autoilijana olla silmät joka puolella päätä. Niin ja väistämättä tulee mieleen se yksi hullu taksikuski (kirjoitin siitä joskus keväällä), jonka mielestä liikenneympyrästä poistuessa saa ajaa jalankulkijoiden päälle...

      Ja siellä teilläpäin on taidettu hommata se ajokortti kylänraitteja ajelemalla ja isompia cityjä väistelemällä. Sitten kun on kortti kädessä niin lähdetään sinne isommalle kirkolle hurruuttelemaan. Ja ajetaan kuten siellä ei muita olisikaan liikenteessä mukana. Kyllä siinä väistämättä verenpaine kohoaa kanssa-autoilijalla. ;)

      Sienisaalis oli pieni, mutta ilahduttava. Ja taas oli hyötyä koirankakkapussista! :D

      Poista
  2. Mopoilen tolla mun hahaha 'supermopolla' ja voi tsiisös että fillaristit ottaa päähän. Ne kääntyy milloin mistäkin eteen ja prkl että olen välttänyt yhteentörmäyksen nipinnapin. Fillaristit kursseille! Ja onnea veropäätöksestä! Jee!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siinä käykin fillaristille huonosti jos sun mopon kanssa törmää, kuvittelisin. Ja vois siinä suakin vähän sattua leukaan.
      Mä aina välillä mietin noita kamikazefillaristeja nähdessäni, että se ei paljoa fillaristia lämmitä, että oli oikeassa jos se syöksyy suojatielle auton alle ja kuolee. Nykyautoissakin on niin leveät A-palkit tuulilasin reunassa, että helposti jää kuolleeseen kulmaan yksi pikku fillaristi.

      Kyllä pitäisi edes perusliikennesäännöt opetella ennen kuin lähdetään fillarilla porhaltamaan. Niin kuin vaikka se, että ajetaan tien oikeaa reunaa ja ohitetaan vasemmalta...

      Juuh, kiitos. Mieluummin sitä on saama- kuin maksupuolella näissä verohommissa. :)

      Poista
  3. Sulla on sangen eläväinen ja perin hauska ulosanti, oli jotenkin kelveetä lukea näitä juttuja kun täällä ens kertaa vierailen. Samaa mieltä turvavälistä ja sen tarpeellisuudesta mutta valitettavasti Hirnakka on oikeassa; jos yrität pitää realistisen välin (mullakin taivasta vanhempi Transit) niin eikö joku kusipää(t) tunge siihen väliin. Itseasiassa pitäisi ajaa pakilla että turvavälit säilyisivät ja sehän ei taas matkanteon kannalta ole kovin joutuisa tapa edetä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Mukavaa jos horinani viihdyttävät. :)

      Ja kyllä se niin on, että jos haluaa matkan etenevän, niin turvaväli on parempi unohtaa. Eniten kuitenkin hirvittävät nämä maailman parhaan rallikansan kuskit, jotka ajaessaan kirjoittelevat tekstareita, lukevat päivän lehteä tai meikkaavat... Oikeasti pelottavaa. :-/

      Poista