osa 4: Vanhaa ja tuttua, mutta niin ihanaa

Lauantaiaamuna heräilimme hyvin nukutun yön jälkeen. Hieman nenää häiritsi sviitin eteisessä vallitseva "kissankusen" haju, joka löyhähti nenään sisään tullessa sekä tuolloin aamutuimaan kun eteiseen vievä makuuhuoneen ovi oli ollut kiinni. Arvelin, että jotain suurempaa oli puulattiaan läträtty ja sitä oli sitten kovasti yritetty jollain karsealla puhdistusaineella hoitaa. Tuloksena kissankusen haju. Ei kiva.

Aamiaiselle kurvasimme alimmaiseen kerrokseen, jossa kuviot olivat tutut kun tämä hotelli oli tosiaan asutettu meikäläisten toimesta jo useampaan kertaan.
Aamiainen oli ihan OK eikä siellä tällä kertaa ollut mitään valtavaa ryysistäkään johtuen varmaankin tästä suhteellisen aikaisesta vierailuajankohdastamme.

Aamiaisen jälkeen vetäydyimme tekemään sotasuunnitelmaa päivän varalle. Missiona oli löytää Siipalle kauluspaitoja pukukäyttöön. Siihen on yleensä olemassa varma resepti eli M&S. Lisäksi meikäläisen ostoslistalla oli ensi vuoden kalenteri, jossa pääosassa luonnollisesti ovat ylämaan karjan edustajat (tietty).

Lähdimme liikkeelle koukaten Waverleyn rautatieaseman kautta, jossa kävimme printtaamassa seuraavat junalippumme eli paluuliput Manchesteriin. Homma onnistuikin jo ihan rutiinilla ja siitä etenimme kohti Princess Streetin kauppoja.
Ensimmäiseksi kurvasimme sisään M&S:n ovista ja harhailimme hetken naisten puolella, josta meikäläiselle tarttui tassuun pari ihanan ohutta kesäpaitaa. Jatkoimme matkaa miesten osastolle, jossa saimme todeta, että kaikki erityispitkillä hihoilla varustetut kauluspaidat ovat tätä nykyä ainoastaan nettikaupassa. Ystävällinen asiakaspalveluhenkilö neuvoi meidät erityiselle asiakaspalvelupisteelle, jossa voisimme tilauksen tehdä samantien. Siellä sitten onnistuneesti tilasimme Siipalle kotiinkuljetettuna kaksi kauluspaitaa ja lopuksi kävi niin, että viesti paitojen saapumisesta Suomeen tuli ennenkuin edes itse ehdimme kotiin... :)


Harhailimme ostoskadulla ja pieni sadekuurokin pääsi meidät yllättämään. Vessahädän iskiessä hakeuduimme taidemuseoon aikomuksenamme käydä lasillisella sen alakerran ravintolassa. Ravintola oli täynnä, joten päätimmekin kurvata kalenteriostoksen kautta jonnekin muualle. Ostoskadun suuresta turistirysäkaupasta sain kalenterini ja suunnistimme hieman sivummalle baarin hakuun. Mukava, varmasti vain paikallisten suosima, baari löytyikin ja otimme siellä lasilliset. Sen jälkeen suuntasimme katsomaan Princess Street Gardenin tämänvuotisen pääkukkaistutuksen, joka oli ihan yhtä hieno kelloineen kaikkineen kuten aina.

Aina yhtä kadehdittava istutus

Tännekin oli ilmaantunut maailmanpyörä...

Päätimme nauttia suhteellisen aikaisen lounaan hotellilla, sillä illalliselle oli suunnattava ajoissa jalkapallomatsin vuoksi. Niinpä kurvasimme hotellin läheisen Sainsburyn ruokakaupan kautta (iltaeväät nääs) hotellin aularavintolaan, jossa minä tilasin perinteitä kunnioittaen Club sandwitch -annoksen ja Siippa omia perinteitään kunnioittaen Fish and chips -annoksen. Komeus huuhdottiin alas hyvällä ja raikkaalla valkoviinillä. Hyvää oli, kertaakaan en ole kyseistä annosta tuossa ravintolassa katunut! ;)

Ruokailun jälkeen vetäydyimme huoneustoomme lepäämään. Jossain kohdassa joku venäläisellä aksentilla puhuva siivooja kävi kysymässä haluammeko, että käyvät avaamassa pedin yökuntoon (eli ns. turn down -service). Kiittelin ja kerroin, että ei tarvitse.

Ajoissa kurvasimme muutaman korttelin päässä olevaan Gourmet burger -ravintolaan kaatosateessa ja onneksemme saimmekin pöydän vaikkei varausta ollutkaan. Syömäni juustohampurilainen oli ehkä yksi parhaista ikinä syömistäni burgereista. Paikka oli paikallisten suosima ja aivan tupaten täynnä, sillä olihan lauantai-ilta. Hinnat eivät olleet mitenkään armottomia (jos ei siis katsota sitä, että punta ON todella kallis meille eurolaisille tällä erää) ja palvelu pelasi. Henkilökunnalta saimme rispektiä kun korjasimme itse kiikkuvan pöydän. Tarjoilija oli tulossa ujuttamaan jotain pahvinpalaa pöydänjalan alle, mutta me kerroimme ettei tarvitse kun korjasimme sen jo itse. Sinne jäivät lompakostani löytyneet turhat ja/tai vanhentuneet käyntikortit yms. ;)

Ruokailun jälkeen oli sadekin jo hieman laantunut ja kapusimme takaisin hotellille katsomaan futiksen MM-pronssiottelua. Alusta hieman missasimme, mutta onneksi mitään ratkaisevaa ei ollut tapahtanut. Hurraa Hollanti, vähän balsamia haavoille! 
Loppuilta siis sujui töllön ja viinilasin ääressä. Mukava päivä täytyy sanoa, vaikka en muistakaan että olisin koskaan valittanut Edinburghissa viettämistäni päivistä. :)

Edinburghin linna, jälleen kerran