Herra Murphy kyläilee?

Siippa on työmatkalla ja minä sydän syrjällään odottelen, että mitähän tällä kertaa hajoaa tai tapahtuu.
Murphyn lakihan sen jo sanelee, että aina silloin sattuu ja tapahtuu kun olen "reissuleskenä".

Tämä päivä on tähän saakka sujunut ihan normaalisti, mutta toisaalta olen ollut töissä ja kotona en ole tehnyt mitään tuottavaa. Koirat lenkitin pikaisesti, sillä juuri silloin tietysti sataa ropsaisi sen pikku tilkan kun olimme lenkillä... Nukuin pien kohtuullis 1,5 tunnin päikkärit Ranska-Englanti -jalkapallomatsi taustamölynäni. Nyt on vähän pöpperöinen olo, yllättäen.

Juu, arvelin, että Siipan ollessa miltei koko viikon reissussa ehtii hajota sekä astianpesukone että pyykinpesukone. Ja bonuksena voisi poksahtaa vaikka kahvinkeitin tai pakastin... Mitään näistä emme tietenkään toivo, mutta pessimistihän ei pety ikinä joten toivotaan parasta ja pelätään pahinta.

Eilen siis nakkasin Siipan lentokentälle ja samalla reissulla piipahdin mutsin luona kun olin luvannut auttaa yhdessä tietokoneongelmassa.
Kyllä taas oli sellainen vierailu, että toivon todella ettei minusta tule samanlaista ylivertaista ja moraalisesti muiden yläpuolella olevaa ihmistä, mikäli yhtä vanhaksi elän. Olen huomannut, että kestokykyni viettää aikaa äitini seurassa lyhenee koko ajan. Eilen sain osakseni sellaisia loukkauksia taas (varmaankin vaan ihan "hyvää tarkoittavia" neuvoja jos häneltä kysytään), että jos kyseessä ei olisi verisukulainen, olisin ensin sanonut takaisin pahasti ja sen jälkeen hyvästi ikuisiksi ajoiksi.
Verenpaineeni oli varmasti noin 200 kun sieltä lähdin. Pitäisi vaan antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, mutta kun ei vaan pysty.

Jukopliuta kuulkaas kun ensi viikonloppuna kaikki Jussit ja Venlat säntäävät lähimaastoihimme rastin metsästykseen Jukolan viestin merkeissä. Luvassa on sellaiset tsembalot, että en tiedä pääseekö perjantaina töistä kotiin tai viikonlopun aikana pois kotoa...
Läheistä urheilupuistoa on puunattu edustuskustoon oikein isolla kädellä viime aikoina. Tänään kun kotiuduin töistä, oli läheiselle pellolle noussut telttakylä, jonka epäilen toimivan nopsajalkaisten suunnistajien majoituspaikkana. 
Jännityksellä odotamme, kuinka monta otsalampun kanssa heilujaa saamme takapihaltamme ohjata oikeaan suuntaan. ;)
Sen verran kiinnostaa, että pakko kai se on käydä lauantaina vilkaisemassa kisahulinaa ihan paikan päällä. Se onkin ainoa vapaa viikonlopussa kun perjantaina suuntaamme kaupungille Taste of Helsinki -ruokafestareille ja sunnuntai vietetään kirkollisissa merkeissä Siipan kummipojan rippijuhlissa.