Vikaantunut nainen

Olen aina ollut aikamoinen yökukkuja ja nukkunut mielelläni piiiiitkään aamuisin, mikäli mahdollista. 
Minulle tuottaa aina suurta tuskaa jos arkipäivänäkin pitäisi olla omasta normaalista rytmistäni poiketen aikaisemmin töissä. Välillä niin käy ja siitä aiheutuu ihan hirveä stressi, aina. Elin nukun huonosti ja heräilen pitkin yötä vain ollakseni ihan jumalattoman väsynyt sitten kun se kello pärähtää anivarhain aamulla.


Ennen lomaani herkuttelin ajatuksella, että ihanaa kun saa nukkua pitkään! Ja valvoa myöhään! Jeee!!
Lomanaloittajaisviikonloppu taisi mennä suht normaalisti. Mutta sitten alkoi se virallinen loma ja mitä tapahtuikaan. Heräsin joka aamu ensimmäisen kerran viimeistään klo 7:40. Siis joka aamu, voi helvetti!
Toilettikäynnin jälkeen onnistuin väkisin nukkumaan tunnin lisää kunnes oli pakko nousta ylös kun ei vaan pystynyt makoilemaan enää selän alkaessa esittää vastalauseitaan.

Seuraavana viikonloppunahan vierailimme anoppilassa ja kävimme vanhusten kanssa vähän "viihteellä" kaupungilla. Olisi luullut nukuttavan vaan ei. En tiedä mitä kello oli kun heräsin, mutta kuvio vaikutti tutulta... Kävin vessassa ja yritin vaipua takaisin unten maille siinä erittäin epämukavassa vuodesohvassa. Ei tullut uni, mutta havainnoin, että aika helvetin monta kelloa on saatu ängettyä yhteen huoneeseen. Ja ne kellot pitävät aika helvetinmoista tikitystä. Kävi oikein vituttamaan moinen. Pitää muistaa varata korvatulpat seuraavaa vierailukertaa varten.

Olen siis ilmeisesti tullut oikeasti vanhaksi tai muutoin vikaantunut kun heräilen tuollaisten viiden tai kuuden tunnin yöunien jälkeen ihan itsekseni. Muistelen nääs, että aikoinaan ihmettelin, mikseivät ihmiset nuku silloin kun siihen on tilaisuus. Ehkä vastaus on tämä, että ei vaan pysty! ;)
Toivottavasti tähän vikaan on vielä olemassa joku korjaussarja, sillä todellakin haluaisin jonain vapaapäivänäni vielä nukkua vaikka kymmeneen asti!


JälkiJuttu:
Täällä satoi lauantain ja sunnuntain välisenä yönä lunta aika reippaasti. Nyt kun siellä sun täällä ihmetellään, että miksi, niin voinen tunnustaa olevani syyllinen.
Ostin näet talvisten kanervien tilalle lauantaina narsisseja tuomaan hieman väriä kevääseen. No tokihan sitten satoi lunta kun olin hyvällä menestyksellä ripotellut ne erinäisiin ulkotiloihin huushollissa. Osan vastuusta kantanee pari naapuria, joilla oli ollut sama aatos ja sama ostos. ;)