maanantai 24. marraskuuta 2014

Jää hyvästi

Mihinköhän nämä päivät kuluvat kun taas on viikko vierähtänyt. Ehkä nukkumiseen. Tai sohvan kuluttamiseen. Tai siihen, että on pimeää kuin pingviinin persauksessa, koko ajan.

Viime viikolla koitti se päivä, jota olin odottanut ja toisaalta en.
Viimeinen käynti ortopedillä. Herra Tohtori tutkaili edelliskerralla otettuja röntgenkuvia eikä keksinyt syytä ottaa uusia. Vähän hypisteli kinttua ja oli tyytyväinen. Niinpä emme enää tapaa, toivottavasti ainakaan näissä merkeissä. Jäähyväiset olivat katkeransuloiset.

Lauantaina raahasin Siipan Isolle Kirkolle ja siellä M&S:lle ostamaan paitaa, jossa on sopivan mittaiset hihat. Hänelle siis. Sellainen löytyikin ja mukaan vähän muutakin. Lisäksi vaivasimme päitämme etsimällä kangaskauppaa, joka toki löytyikin helposti, mutta sisäänkäynti ei. Sekin onneksi löytyi ja sain tarvitsemani napit. Tulevat siihen tyynynpäälliseen, jonka ohjeen täällä jaoin. Saatatte saada kuvankin tänne kunhan olen kursinut sen kasaan.

Joulukauden ensimmäinen Glühwein tuli hörpättyä odotellessa pöytävarauksen kellonlyömän koittamista. Hyvää oli.
Hyvää oli myös ravintolassa tarjottu ruoka ja samalla jouduimme toteamaan, että maailma on todella pieni. Viereiseen pöytään ilmestyi naapurimme seurueineen. Aika hauskaa, sillä väittäisin Helsingin kokoisesta kaupungista löytyvän useammankin kelvollisen ravitsemuslaitoksen.
Hyvän illallisen päälle horjahdimme vielä drinkkibaarin kautta ennenkuin jätimme hyvästit pääkaupungillemme. Kävelyä tuli aika paljon ja nyt nilkka on aika turvoksissa, mutta eiköhän se siitä.

Pahasti näyttää siltä, että perjantaina sataneelle lumelle saamme myös heittää jäähyväiset. Nyt on sellainen tuhnu sohjon ja vesikelin välimalli. Yök. Olisin ehkä kuitenkin pitänyt sen pienen pakkasen ja lumen.

Putouksessa jätettiin vihdoin jäähyväiset sille kummalliselle Loordi Lallylle. Hahmo, jota minä en ymmärtänyt alkuunkaan. Ja ehkäpä juuri siksi ei kyseinen hahmo kuulunut suosikkeihinikaan. Kissi sen sijaan on ihan paras, samoin Svetlana Rynkky Rönkkö. Ja onhan se oravakin ihan hauska. Saapa nähdä kuka voittaa.

Eilen jätettiin sitten jäähyväiset niin Formula 1 -kaudelle kuin TTK-kaudellekin. Formuloista ei sen enempää (paitsi hyvä Valtteri!), mutta tanssikisan voitti ihan oikea pari. En muista, että olisin koskaan katsellut mitään tanssia niin liikuttuneena kuin Peten ja Katrin tangoa. Se oli huikea jo ensimmäisellä kerralla ja nyt se oli vielä huikeampi. Ja kyllähän tuollaista nuorta miestä ilokseen katselee tällainen täti-ihminen. ;)

Nyt taidan mennä hautautumaan takaisin sohvannurkkaan kutimeni kanssa.

6 kommenttia:

  1. Voi gnnnnnh... kommentti katosi sillä välin kun kävin kirjautumassa :(
    Sitä mä kyllä ihmettelin miten se Peten tanssipari oli niin kivikasvona koko palkintoseremonian ajan. Ei ilmekään värähtänyt, outo ja vähän karmiva.

    Mä veikkaan, että Svetlana vie potin ja Kissi on oikeutettu kakkonen. Liitto-Orava ottaa pronssia. Svetlanan jutut vaan paranevat koko ajan, nyt nauroin ihan kippurassa sille kolmannelle tyttärelle. Joka oli ns. Mushta Rhysshä ja parhaillaan tyhjentämässä studioyleisön rotsien taskuja narikassa.

    Takaisin soffaaan siitä! Ulkona oleva lumijääsohjoröppö on viheliäisen salakavalaa. Liukasta ja epätasaista. Siinä saattaa hyvin parantunut koipi ottaa äkkiä kipeää. No, tokihan silloin olisi ns. luonteva syy lähestyä Herra Tohtoria uudemman kerran.

    Ja sitäkin vielä meinasin sanoa, jotta otsikosta päättelin ensin jotain ikävää, kuten että joku Vanhoista Pieruista olisi siirtynyt ilmavoimiin. Onneksi ei sentään niitä hyvästejä tarvittu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä niin tiedän ton tunteen kun kommentti häviää! Pitäis aina muistaa se Ctrl+V ennenkuin lähtee kirjautumaan...

      Luulen, että sitä Peten tanssiparia vähän itketti. Siis sekä ilosta, mutta myös siitä, että nyt se on ohi kun niillä tuntui synkkaavan kuitenkin tosi hyvin. Tässä yhteistyössä oli jotenkin enemmän sitä kipinää kuin vaikka Tuiskun kanssa joratessa silloin joku vuosi sitten. Huomasin kyllä minäkin, että totinen oli tyttö.

      Svetlanalle nauroin ihan täysillä kun se siellä punttiksella sanoi fingerporimaisesti "mä sulle alataljan näytän". :D :D :D
      Ja sit se Kissin poseeraus: "otetaan luonnollisin mahdollinen hymy..." ai juma! :D :D :D

      Lumesta ei ole jäljellä enää kuin pari jäistä sössöä parkkipaikan reunassa. Mutta onneksi mulla on mun icebugit, ja se kenkä mahtuu jopa jalkaan. Ne Sorelit on ihan älyttömän liukkaat jos alusta on jotain muuta kuin mustaa maata tai umpilunta!
      Herra Tohtorihan sanoi, että nilkka on nyt vahvempi kuin ennen, että ehkä se on sitten toinen koipi mitä mennään näyttämään jos huonosti käy.

      Juu, ei vielä manan majat kutsu Vanhoja Pieruja, mutta kyllähän toi PP aika laina-ajalla jo kulkee, kyllä se niin hidas, kankea ja kuihtunut jo on. Se kun sisaruksineen putkahti maailmaan vuoden lyhimpänä päivänä niin ehkä se meinaa kuollakin siinä samoihin aikoihin. En tiedä, mutta ajattelin näyttää sitä eläinlääkärilleni samalla kun käyn näyttämässä VV:n korvia. Mä epäilen, että sillä on joku hiiva niissä. :-/

      Poista
  2. Svetlana on ollut munkin suosikki alusta alkaen, vaikka kyllä on Kissikin hyvä, etenkin tänä viikonloppuna. Liitto-Orava jää kolmanneksi. Tää Loordi Lally olisi saanut mun puolesta tippua vaikka ensimmäisenä, ihan outo, en tajunnut sitä yhtään. Jotta hyvin menee yksiin meidän maku. :)

    Varovasti nyt liikenteessä, ettei käy koipeliinille kalpaten. :)

    Ne villasukat...<3 <3 Mun jalat eivät ole iän päivänä olleet niin lämpimissä sukissa !! Susta tulikin nyt sitten mun virallinen sukankutoja. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kissin päivä oli tosi hyvä, samoin se sen "joulukuvaelma". :)
      Sitä Lallya mä oikein yritin ymmärtää alkuun, mutta ei... Nää "lallin malliin" ja "tykkäät kuitenkin" sekä pupu-jutut ei ihan meikäläiselle auenneet. Olisi tosiaan saanut mennä jo aiemmin. :)

      Koipi on jo ihan jees muuten, mutta tosiaan se vielä turpoaa aika helposti rasituksessa. Se fysioterapeutti on kyllä jonkun sortin taikuri kun se on saanut nilkkaan liikettä lisää kummasti. Että ihan hyvä, että menin sinnekin vaikka aluksi ajattelin sen olevan vähän turhaa...

      Ihanaa, että villasukat "toimivat"! Tulipa tosi hyvä mieli tuosta. :) <3 <3
      Sanot vaan kun tarviit seuraavan parin tai jos joku muu tarvitsee. Nyt ajattelin sipaista appiukolle joululahjaksi parin niin ei tarvitse sitäkään lahjaongelmaa sen kummemmin pohtia. ;)

      Poista
  3. Se Loordi Lally taisi olla nuorempien katsojien suosikki, ja juuri siksi se varmaan meni useimmilta aikuisilta katsojilta vähän ohi. Meillä ainakin muksu diggasi Lallya, kun taas esim. Svetlanan jutuista monet menevät häneltä reippaasti yli hilseen (ja hyvä niin, eivät ole ihan koko perheen kamaa aina)! Oikeat hahmot ovat finaalissa kyllä minunkin mielestäni, ei tarvitse mieltä pahoittaa, voitti kuka tahansa. (Tässä puhuu ihminen, joka vielä pari vuotta sitten uhosi, että ikinä en ole Putousta kattonu enkä kato... köh...)

    Me ei tänne hämäläisten härkäteille edes saatu mitään lunta tällä kierroksella, vaivaisen seitinohuen harson heitti päiväksi, mutta saman tien tuo katosi ja taas on märkää ja mustaa ja kuraista ja yäk. Tahtoo talven!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin ymmärsin, että oli lasten mieleen. Mutta se on samalla vähän hämmentävää, että mikä siinä lapsiin niin kolahti? Olihan silläkin alkuun muutamia navanalusjuttuja, mutta ehkä lapset ymmärsivät ne toisin.
      Putouksessa on aika paljon sellaista ei-ihan-lasten-kamaa, mutta ehkäpä ne eivät tartu pilttien haraviin.
      Kaiken kaikkiaan tykkäsin kyllä enemmän putouksen "vanhasta kaartista", mutta kyllä tässäkin joukossa pari hyvää tyyppiä on. :)

      Meillä sitä lunta tuli kyllä ihan useampi sentti ja se pysyi maassakin sunnuntaihin asti. Sitten alkoi suoja ja nyt onkin vaan mustaa ja kuraa sekä pari jäistä loskalänttiä. Vaikka en missään nimessä ole talvi-ihminen, ottaisin kuitenkin mieluummin sen pienen lumikerroksen pikkupakkasella kuin tämän tuhnukelin.

      Poista