keskiviikko 27. helmikuuta 2013

Välipala

Etätyöpäivä (which is brilliant!) kotona. Eipä tarvinnut aamulla naamaa kammata eikä miettiä, mitä pukisi päälleen.

Nyt olen istunut aika monta tuntia taukoamatta taitto-ohjelman parissa ja alkoi jo päässä humista. Siispä kuppi kahvia ja pieni jaloittelu kämpän eteläsiipeen. Veri kiertämään, sillä varpaitani palelee aina kun kotona kököttän työskentelemässä. Johtuu ehkä siitä, että tulee istuttua tosiaan paljon enemmän paikallaan kuin toimistolla.

Eilen kävin katsastamassa uuden postitoimipaikkamme. Oman taajamamme posti lakkautettiin alkuvuodesta, vaikka asujaimisto vastusti pontevasti adresseja keräten ja mielipidekirjoituksia kirjoitellen. Alueella on varmasti riittävästi asukkaita käyttämään toimipaikan palveluita, mutta päätös oli tehty eikä päättävä taho halunnut kuunnella asukkaiden turhanpäiväisiä ininöitä. Toimipaikka siis yhdistettiin toiseen ja matkaa postiin tuli sen verran, että sinne pitää oikein erikseen lähteä kun ei ole enää kotimatkan varrella. Näin ne palvelut vähenevät.  Eihän se meikäläiselle ole kuin parkkiongelma kun on auto käytettävissä, sillä posti on survottu pieneen liikekiinteistöön jossa on keskimäärin kolme parkkiruutua... Mutta entäs kaikki vanhukset ja postimyyntejä suurkuluttavat teinit, joiden pitää sitten jollain julkisella välineellä hankkiutua sinne postiin. Ei hyvä.

Postissa odotti kaksi pakettia, se tilaamani lamppu sekä mieltä piristävä kenkälähetys. Lamppu on jo asennettu, kiitos Siipan ja kengät sovitettu. Mitään ei tarvitse palauttaa, vaikka lampun kiinnitys vaatikin vähän luovuutta.

Niin ja kengät... No, ei varmaan tarvitse sanoa, että minua ei saisi päästää minnekään kenkänettikaupan sivuille seilaamaan. Siitä ei koskaan seuraa mitään hyvää ja tälläkin kertaa lankesin markkinamiehenhenkilön ansaan. Lupasivat mokomat nimellisen alennuksen kun olen ollut niin hyvä asiakas, mutta pysytellyt poissa pitkän aikaa ja niinhän tätä akkaa vietiin taas. Tilasin kahdet popot... Toiset ovat tällaiset:

Nyt siis odotellaan kevättä ja kuivia kelejä, että pääsee ulos uusissa kengissä. Ja kesäkelien puutteessa ajan niitä sisään ihan kotioloissa. Kaikki kengät pitää sisäänajaa, että ei käy köpelösti sitten kun lähdetään ensimmäisen kerran tositoimiin.

Aivoni on myös askarrellut ankarasti Marjaanan heittämän haasteen parissa. Lähinnä siis pohdin, mitä omituisuuksiani kehtaan kertoa... Niitähän riittää. Palaan siihen postaukseen tuonnempana, sillä nyt jatkat töitäni.

Loppuun kuitenkin söpöyden huipentuma eli kuva neljäviikkoisesta terroristin alusta. <3

 

 

20 kommenttia:

  1. Voi häntä, kun osaakin olla sulokuono... <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ulkonäkö pettää, luulisin. Ja näytteli niiiin rauhallista kun käytiin, mutta taitaa meno muuttua kun taloksi asettuu. Luultavasti vanhat pierut roikkuvat kattolampussa hädissään ja meikäläinen hokee eieieieie... *huoh*

      Poista
  2. Söpö pieni ihana!!!
    Ja kengätkin on tooosi kivat :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja naskalihampaat, jotka eivät onneksi näy kuvassa. ;)

      Kengät oli oikein jalkaan passelit kun niillä tänään tepastelin.

      Poista
  3. Ihana coira! Ja kengät kans, vaikken osaisi noilla edes seistä ;-)

    Ota ihan oma aikasi niiden omituisuuksien kanssa, ei mitään kiirettä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainahan sitä seistä osaa, silleen seinäkoristeena, että voi nojata tarvittaessa seinään. ;)

      Enköhän mä huomenna saa leipaistua kummallisuudet pakettiin. Parempi tehdä pois, niin ei unohdu eikä vaivaa mieltä liian kauaa. :)

      Poista
  4. Nonni, menit taas hullua yllyttämään. Siis kenkähullua. Aivan ihanat. Onneksi Visan maksukatto on täyttynyt. Kuinka korkea korko noissa on?

    Voi, miten sulonen laps <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Piti oikein kaivaa mittanauha esiin kun en löytänyt nettikaupan sivuiltakaan tietoa, mikä on omituista kun yleensä noi tiedot kyllä on.
      Toi platoo on 2,5 senttiä, joten korolle jää "oikeaa" korkeutta semmonen 8 senttiä. Helposti kulki, en huomannut mitään ongelmaa, mutta mulla noi on aika normaalit korot.

      Suloinen, juu. Moni kakku päältä kaunis jne. ;-P

      Poista
  5. Voi vehviläinen mikä pentu! On ne vaan vastustamattomia, siitäkin huolimatta että nuo sun uudet kenkäsi on kohta riekaleina...;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuules, kengät pannaan visusti kaappiin ylähyllylle ja järsittäväksi jätetään Siipan pahalta haisevat jalkineet. ;D
      Mulla on ollu koira, joka rrrakasti kuoria korkokenkien korkoja. Viimeistään silloin opin olemaan jättämättä kenkiä lojumaan ympäriinsä. :)

      Poista
    2. Niinhän se on että vaikka ne eivät pahaa tarkoita niin kalliiksi käy.

      Poista
    3. Näin on. Ja kiitos erinäisten koirien, olen oppinut esim. pakkeloimaan betoniseinää... ;)

      Poista
  6. Voi helevatsun kelevatsu, miten ihana pentunen! Ja kengille lävähtää 10+.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eläinlapset ovat aina suloisia. Kengät on ihan kymppi plussat jalassakin. :)

      Poista
  7. Pointsit kengille, ovat huikeat. Juuri tuommoisia käyttäisin itsekin jos asuisin ja liikehtisin jossain muualla. Autolla ajaessakin nuo vaativat vähän jalkapeliä.

    Missäs jemmattelet niiden toisten popojen kuvia? Yritit hämätä tuolla koirulipennulilla :D Eipä sillä, söpö on koirakseen vaikka tiedän mitä metkuja nuo tuommoiset juonivat pienissä päissään (!).


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Autolla ajo tosiaan on oma lajinsa, mutta useimmilla korkkareilla sekin ihan hyvin onnistuu.

      Sä hokasit mun hämäysyritykseni! :D
      Vaan ei makeaa mahan täydeltä, mutta ehkä jo huomiseksi kaivan toisen kenkäkuvan.
      Niin ja tänään taistellessani taittotyön kanssa muistin yhtäkkiä sun heittämän haasteen, jossa oli määrä kuvata jääkaapin ovi. Noh, otin kuvan pakastimen ovesta, mutta ehkä sekin kelpaa.
      Juu, älä kysy, miksi se tuli yhtäkkiä mieleeni...

      Poista
    2. En kysy. Jään odottamaan.

      Poista
    3. Sitten vaan analysoimaan kunhan etelän lomailultasi ehdit. :)

      Poista