perjantai 15. helmikuuta 2013

15. Nuotio

Puolalainen nuotiolaulu
Meill' on metsässä nuotiopiiri, missä kuusten kuiske soi.
Kipunat kohti tähtiä kiirii, lähipuutkin punervoi.
Ja me muistain sankariaikaa, sadun tenhon tunnemme taikaa,
kun laulumme yön yli kiirii ja kun hongat huminoi.

Tuli leiskuen nuolevi puuta, hämy verhoo metsän, maan.
Jutut kuulemme, huudot, ei muuta, sydän syttyy tuntemaan.
Ja me muistain...

Ja kun himmenee hiipuva hiillos ja kun lankee lauha yö,
viime laulussa harras soi kiitos, Pyhän Yrjön kutsuu työ.
Ja me muistain...
Jostain syystä lapsuuden (alakouluikäisenä) partioajoista on jäänyt erityisesti mieleen tämä nuotiolaulu. Siinä on mielestäni jotenkin hieno tunnelma.

4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Nii o, millon kovempaa ja millon hiljempaa. :)

      Poista
  2. Jep, partiossa tuli tätä kailotettua aivan liian paljon, olkoonkin että siinä on hieno tunnelma - kunhan sitä on kohtuudella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ootko muuten tullut ajatelleeksi, että partiolaisilla on aika suppea lauluvalikoima loppujen lopuksi.
      Tota hoilotettiin aina ja joka kerta ja sitten paria muuta laulua. Ja siinä ne.

      Poista