Vappuraportti

Vappuaattona vietimme iltaa kotioloissa ja saimme vieraaksemme yhden ystävän.
Tarkoituksenamme oli grillata, mutta oli ihan helvetillinen tuuli, joten siirsimme kokkaukset sisätiloihin.

Ruoka oli hyvää, sitä oli riittävästi eikä kukaan alkanut riehumaankaan. Illan ainoa ongelma tuli siinä kohdassa kun yritettiin ystävälle saada taksia. Millään ilveellä ei päässyt taksikeskukseen läpi, eikä soitto "lähin auto" -numeroonkaan auttanut. Lopulta keksimme kokeilla tekstaritilausta, joka useinmiten on ollut todella toimiva ja niin se oli nytkin. Vastaus tuli nopeasti ja autokin suhteellisen ripeästi.

Vappupäivä valkenikin auringonpaisteisena, mutta edelleen kovin tuulisena.
Itse olin jonain heikkona hetkenäni luvannut mennä epäviralliseen koiranäyttelyyn (match show) tuomaroimaan pentuja, joten sonnustauduin tien päälle siinä klo 11 aikoihin.

Ihan hauskaa oli, vaikka olikin kovin tuulettunut olo kun nelisen tuntia siinä tuiverruksessa yritti koiria pällistellä. Reippaita pentuja oli näytille minulle tuotu melkein 50 kappaletta, mikä oli ihan mukavaa ja ehkä jossain määrin kertoo myös siitä, että tyylistäni on pidetty. Kuulun nimittäin jo tuon tapahtuman kalustoon kun olen useampana vuonna ollut mukana.
Draamaakin sattui kun eräs koiranomistaja sai jonkinlaisen sairaskohtauksen ja vietiin ambulanssilla pois. Ilmahan oli kovin petollinen, aurinko paistoi, mutta kova tuuli sai helposti unohtamaan, että pitäisi juoda riittävästi ja suojautua auringolta.
Omakin naama oli kovin ruskettunut päivän jäljiltä.

Kotiin saavuttuani kertoi Siippa, että VV oli oksentanut monta kertaa, käytännössä kaiken syömänsä ja peräpään tuotoskin oli löysähköä.
Kävimme ulkona ja sain ihan itse todistaa limaista tuotosta. Kiva... not. :-(
Koira on pieni kooltaan ja iältään eikä sitä arvaa ihan täyspaastollekaan laittaa kuten aikuisen koiran laittaisin, joten kikkailin sitten piimän ja tehobaktin kanssa.
Huonosti kelpasi eväs illan päälle ja yöllä sitten taas oksennettiin railakkaasti, monta kertaa.

Lienee tarpeetonta sanoa, että emännällä on vähän väsy huonosti nukutun ja puoliksi valvotun yön jälkeen.
Eläinlääkärin kanssa kuitenkin sovimme, että kun kersa on pääsääntöisesti pirteä ja riekkuukin, niin katsotaan tämä päivä riisidietin kanssa.
Annoinkin sille sitten raejuustoa ja muutaman liotetun nappulan kun ei nyt ollut riisiä saapuvilla töissä. Noin tunti siitä kun se hyvällä ruokahalulla kaiken söi, se oksensi kaaressa kaiken ulos. Ja kuin pisteeksi i:n päälle väänsi vielä löysähkön tortun sanomalehdelle...

Tuossa se nyt istuu väsyneen näköisenä ja vatsassa taitaa veivata aika lailla.
Eipä se auta kuin yrittää saada jotain menemään alas ja soittaa sitten huomenna uudestaan eläinlääkärille ettei tarvitse viikonloppuna suoriutua jonnekin vieraalle lääkärille päivystykseen.

Tunnen voimakkaan ahdistuksen hiipivän mieleeni...