Kuumat treffit

Pitänee tässä vähitellen huolestua omasta mielenterveydestään... 

Toinen vapaaviikko alkaa olla pulkassa, tosin sitä "häiritsi" Siipan kolmen päivän loma alkuviikosta. Niinpä kaappien siivous ei ole edistynyt. Sen sijaan tiistaina oli tarjolla ravintolamiljöössä hyvää ruokaa, juomaa ja seuraa. Keskiviikkona taas oli tarjolla tukkaoperaatio kampaajalla (ja hyvää seuraa by kampaajani). Samalla tuli Siipallekin sipaistua siisti takatukka taas.

Vaan eilen Siippa palasi töihin ja minä sain jäädä huseeraamaan omiani. 
Muistutin itseäni siitä, että joka päivä pitää tehdä jotain järkevää, että ei voi vaan loisia töllön edessä katselemassa kaiken maailman hömppää boxilta tai töllön syöttövirrasta.

Niinpä otin ja raivasin kaikki keittiön työtasot tyhjiksi sekä heitin kaiken turhan tiskipöydän nurkilla pyörineen täyhkän roskikseen.
Sitten kaivoin esille höyrypesurini ja ryhdyin puuhaan. Höyrytin kaikki kaakelit ja pinnat, myös kaappien ovet ja hellan, niin että ne suorastaan säihkyvät! Olen ehkä joskus maininnutkin, että se höyrypesuri on ihan loistava vekotin, mutta sen kanssa puuhastellessa tulee ihan helvetillinen hiki. Niin kävi nytkin. Unohdin vakaan aikomukseni jatkaa höyrytystä vessassa & pesuhuoneessa ja nakkasin rukkaset naulaan. Lähdin kuitenkin samalla hiellä vetämään jatkohiet VV:n kanssa. Eilen oli ihan taivaallinen kevätsää ja kiskaisimme reippaan kolmen vartin hikilenkin. 
Sen jälkeen olikin mukava sujahtaa suihkuun tyytyväisenä itseensä.

Tänä aamuna arvoin, että mitä tekisin. Joku ihme keväthurrikaani nostaa päätään ulkona ja päätin, että tältä päivältä saa ekstralenkki VV:n kanssa jäädä väliin kun tuo polvikin taas vähän kettuilee.
Aamiaisen nautittuani ja selailtuani Terrilife-lehden (jonka russelipalstalta muuten juoksikin kuvassa vastaan tuttu kaksikko Torpan mäeltä), päätin ryhtyä tekemään jotain.
Kevätauringon ollessa armoton, näkyy kämpässä kauniisti kaikki pöly, hiekka ja muu täyhkä. Tämän voisi tietysti ratkaista vetämällä verhot eteen, mutta kivahan se on katsella ikkunasta ulos välillä, joten imuri esiin.

Ensimmäinen puolituntinen kului keräillessä koirien leluja ja luita, joita pääsääntöisesti VV levittelee tasaisesti ympäri kämppää. Itsekseni ihmettelin, että kuka niille on moisen leluarsenaalin kantanut...
Sitten neuvottelimme VV:n kanssa, että kannattaako tuulikaapissa istua ulko-oven edessä juuri silloin kun minä imuroin siellä. VV:n mielestä moiselle härvelille ei ole sijaa hänen huushollissaan, mutta minä kerroin, että neiti vaan väistää takavasemmalle ja ottaa mallia PP:stä, että kuinka sen imurin kanssa seurustellaan (teeskennellään kuollutta jossain).
Treffini imurin kanssa olivatkin varsin perusteelliset kun vauhtiin pääsin. Siinä saivat kyytiä sohvatyynyt ja -tyynynalusetkin, ja kaikki muutkin paikat johon vain yletin ja pääsin.
Imurin kanssa valssaamisen jälkeen jaksoin vielä pyyhkiä pölyt, mutta kaiken muun päätin jättää suosiolla ensi viikkoon.

Että siis kaksi kuumaa deittiä kodinhuoltovälineiden kanssa kahdessa päivässä. Alan todella huolestua. Ja mihin tämä johtaa jos vietän koko loppuvuoden näin? Sitten palaan töihin ja romahdan kun en ehdi enkä pysty kuuraamaan huushollia samalla pieteetillä koko ajan ja joka päivä. 
Ehkä pitäisi keskittyä siivoamisen sijaan kokeilemaan sitä "seitinohutta päiväkänniä" vaikka jo heti ensi viikolla. Ja niin kauan pitää yrittää, että tulee onnistunut tulos, sillä se seitinohut jos mikä on todellakin taitolaji. ;)