torstai 2. elokuuta 2018

Kesä on kreisi

Kyllä tämä kesä on vähän kreisi ollut noin ilmojen puolesta. Toisaalta tosi kiva, että ilmoja pitelee kun muistelee millainen viime kesä oli, mutta toisaalta... Onhan tää ihan perseestä!;D

Kukille on saanut kantaa selkä vääränä vettä ja onpa tullut koettua sekin, että kun seisoo paikallaan ja kaataa kastelukannusta vettä parvekekukille, tulee hiki! Kaikelle on näköjään ensimmäinen kerta.

Eniten tässä ehkä potuttaa se, että olisi hyvät kelit tehdä pitkiä lenkkejä koirien kanssa mutta ei voi kun eihän niitä elukoita viitsi helteeseen tappaa. Eikä kyllä itseäänkään sen puoleen. 
Tästä liikkumattomuudesta johtuen olen jostain onnistunut taas kaivamaan sen suuren itseinhon esille. Hyvällä mallilla ollut kehopositiivisuuteni pakeni kirkuen jonnekin piiloon. Nyt, vuosikymmenen kauneimpana kesänä, olen varmaan lihavimmillani kuin koskaan ja inhoan itseäni enemmän kuin koskaan ja olen päästänyt päähäni taas sen ajatuksen: "mitähän ne musta ajattelee", vaikka ei pitäisi... Syyksi arvelen ihan oman ajatusmaailmani, sillä keväällä päätin, että ryhdyn tekemään pitkien koiralenkkien lisäksi ylimääräisiä kävelylenkkejä jotta saisin edes jotain liikuntaa lisättyä arkeeni ja toivottavasti painoa hallintaan. Noh, koska on niin saatanan kuuma koko ajan, turruttaa ja väsyttää helle niin, että ajatuskin ylimääräisestä kävelystä on karmaiseva. Ei ole tullut lenkkeiltyä sitten, ei.

Mutta se siitä, koitan työntää synkät ajatukset jonnekin taka-alalle ja ryhdistäytyä. Ehkä se siitä.

Blogitauko on taas näköjään kestänyt taas sellaisen reilun puoli vuotta, joten onhan tässä ehditty muutakin tehdä kuin puristella ja inhota omia läskejään.

Juu, pari reissua on heitetty, toukokuussa Wieniin ja heinäkuun alussa Edinburghiin (yllättäen). Voin kertoa, että ei ollut kylmä kummassakaan kohteessa. Harvemmin voi sanoa käyneensä Skotlannissa ruskettumassa. :) Kesälomasta on ensimmäinen osa vietetty ja olen jo kolmatta viikkoa töissä. Viikon kuluttua koittaa loman osa kaksi kun saa vielä pari viikkoa lomailla, jospa se mielikin siitä alkaisi taas kirkastua.

Motivaatio kaiken tekemisen suhteen on vähän hukassa ja jos voisin vapaasti valita rahasta välittämättä, viettäisin aikani matkustellen ja köllien jossain ihanissa luksuspaikoissa. Ja palkkaisin kodinhoitajan/siivoojan. Ainahan sitä voi haaveilla...

En halua vaivata teitä enempää negatiivisilla ajatuksillani, joten päätän raporttini muutamaan lomakuvaan. 

Wienin eläintarhan kirahvi.


Hotellin käytävätaidetta, Edinburgh

Hotellin kattoterassi, Edinburgh

Floral clock vm. 2018, Edinburgh

Restauroitu Ross Fountain, taustalla
Edinburghin linna. Klassinen kuva!

Kasvitieteellinen puutarha, Edinburgh,
kuningataräidin muistopuutarha

Kasvitieteellinen puutarha, Edinburgh,
kuningataräidin muistopuutarha

Kasvitieteellinen puutarha, Edinburgh,
kuningataräidin muistopuutarha

Ruusu, jonka nimeä en muista,
kuningataräidin muistopuutarha

Näkymä Carlton Hilliltä yli hotellimme kohti merta


8 kommenttia:

  1. Voi mä niiiiin ostan ton sun keho*köh*positiivisuuden... Hellemekkoja on PAKKO käytää mutta niiss ei ole kiva olla. Tavallaan ihanaa, että jollakulla muulla on samat ajatukset - mutta ei sitten kuitenkaan, koska tiedän miten ikäviä ne ajatukset on <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kirjoituksesta tuli jotenkin negatiivisempi oksennus kuin alunperin tarkoitin, mutta toisaalta tältä minusta tuntuu. Ja se on kyllä surullista, sillä suurimman osan tähänastisesta maallisesta taivalluksestani olen jollain tavalla inhonnut itseäni... Pitäisi osata rakastaa itseään enemmän, mutta se on välillä kovin vaikeaa.
      Kiva kuitenkin, että en ole aatosteni kanssa yksin. <3

      Poista
  2. Tuo kukkakello kyllä puhutteli - hieno kuva!

    Lohdutuksen sana kehopositiivisuudesta - olen laihtunut töiden alettua toukokuun alussa reilut kolme kiloa. Kuppikoko on pienentynyt rutkasti, mutta vatsaläskit voivat tuttuun tapaan erittäin hyvin. Rynnäsvärkin kuihduttua näytän siis vielä enemmän läskille nyt. Voi jee, kuinka kiitollinen olenkaan... Läskit lähtevät ihan vääristä paikoista. Tämä on niiiiiiiiin epistä!

    Muuten olen kyllä just niin hyvä tyyppi, kuin ennenkin :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja ajattele, joka kevät polkaisevat sen kukkakellon tyhjästä! Istuttaminen aloitetaan toukokuun alussa yleensä ja valmis se on joskus kesäkuussa. Istutuksia huolletaan sitten loppukesä öpaut kerran viikossa.

      Niinhän se menee, että tissit lähtevät ensin kun rupeaa laihtumaan, vaikka saisi tuolta alempaa lähteä... Naisen elämä, ei ikinä helppoa! :D
      Minäkin haluan uskoa, että olen ihan yhtä hyvä tyyppi kuin vähemmilläkin läskeillä. ;)

      Poista
  3. Olipa hieno homma kun ilmoittauduit, olikin jo ikävä. Onneksi muissa somekanavissa olet ollut aktiivisempi.

    Nuo reissukuvat Skotlannista vain vahvistivat päätöstä lähteä sinne itsekin ihmettelemään linnoja ja ammoisia asuinpaikkoja. Onko auton vuokraus järkevin tapa tutustua seutuihin?

    Sitten sitä valitusta, sitä riittää kyllä. Eniten minä vihaan näissä kuumissa kesissä reisien hinkkautumista, olipa päällä mekko tai jotkut pikkushortsit. Ja aina on hiki. Ole siinä sitten edes jotenkin siisti. En ole.

    Paino on täälläkin aivan uusissa kymmenissä, syytän lääkitystä. Ja liikunnan puutetta. Niinpä lyllerrän arkihommissa sen minkä jaksan ja huilaan välillä. Tämmöiset pitkät saikut kieltämättä passivoivat.

    Toivottavasti seuraava lomapätkäsi on säiden puolesta pikkuisen armollisempi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muissa kanavissa voi tehdä niitä lyhyitä heittoja, täällä pitäisi olla jotenkin "jäsenneltyä ja järkevää" sanottavaa (as if...). ;)

      Jos aikoo pysytellä vain Edinburghissa, ei autoa tarvitse, mutta jos mieli halajaa ylämaille ja muualle (suosittelen) niin kyllä vuokra-auto on näppärin tapa. Aluksi aina vähän hengästyttää ja jänskättää se "väärällä" puolella ajaminen, mutta asiaa helpottaa sikäläinen auto kun siinä on se rattikin siellä "väärällä" puolella. ;)

      Joo, ikuinen hikoilu on arsesta! Etenkin jos töissä pitäisi näyttää jotenkin sivistyneeltä ja soijaa pukkaa kaiken aikaa. Tänä aamuna oli fantastista kun lämpömittarissa oli vaan +16. :)

      Poista
  4. Hienoja reissuja, hienoja kuvia!

    Kehopositiivisuus on kyllä tosi vaikea laji! Olen sen kanssa painiskellut itsekin tänä suvena, mutta en kyllä ole mitään kannustavaa ratkaisua siihen keksinyt. Ehkä se johtuu edes osittain siitä, että näillä hemmetin helteillä nyt vain keittää - sekä fyysisesti että henkisesti!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Reissut ovat pääsääntöisesti aina hienoja, kuvat vaan kännykkäräpsyjä ja pintaraapaisuja kokonaisuudesta. :)
      Wien on aidosti kiva kaupunki, sitä voin suositella ihan kaikille. Ja Edinburgh (ja koko Skotlanti) on minulle toinen koti. Muistan edelleen sen, miltä minusta tuntui kun siellä ensi kertaa vierailin. Ja ymmärrän hyvin, miksi moni suomalaisneito on sille tielleen jäänyt. :)

      Kehopositiivisuuden saavuttaminen tässä meidän ikuisessa arvostelevassa ja arvioivassa yhteiskunnassa, jossa "normaalin" sanelee joku epämäärinen taho, on todella vaikeaa. Hetkittäin onnistuu olemaan tyytyväineen itseensä sellaisena kuin on, mutta aina se joku pieni ääni herää kertomaan kuinka ei voi kelvata ja mitä kaikkea vikaa siitä omasta kropasta löytyykään... Mutta kyllä se taas tästä. :)

      Poista