perjantai 6. maaliskuuta 2015

Saavutin vuorenhuipun ja palkitsin itseni

Eilen se sitten oli. Se kammoamani hammaslääkärikäynti.

Aamulla kotoa lähtiessä olin yllättävän tyyni. Ehkäpä siksi, että rauhoittelin itseäni sillä, että edessä on "vain" tarkastus, poraamiset hoidetaan myöhemmin.
Olinkin paikalla noin varttia ennen omaa aikaani ja kyllä vähän vatsaa käänsi kun haistoin sen hammaslääkärin hajun, joka kuitenkin oli yllättävän mieto muistikuviini verrattuna.

Ilmoittauduin ja täyttelin siinä esitietolomakkeen ruksimalla kaikki mahdolliset "pelkään ja pelkään muuten ihan vitusti" -kohdat. 
Hammaslääkäri kutsuikin minut etuajassa huoneeseensa ja siinä vaiheessa olin jo ihan iiiikkkkk!!!-tunnelmissa.

Lääkärillä oli kylmät kädet, mutta hän oli oikein miellyttävä ihminen olemukseltaan ja käytökseltään. Lukaisi blanketin läpi ja sanoi, että "älä huoli, tästä selvitään kyllä".
Tarkastuksen aikana tunnelmaa kevensi se, että lääkärin varsinainen hammashoitaja oli lomalla ja nyt paikalla oli sijainen, joka ei ihan hallinnut käytettävää ohjelmaa. Niinpä jossain vaiheessa lääkäri kuulosti jo hieman ärtyneeltä kun hän saneli huomioitaan hyvää vauhtia ja hoitsu kyseli, että mikäs se edellinen kohta olikaan. :)

Yllätyksekseni purukalustoni ei ollut ollenkaan niin surkeassa kunnossa kuin odotin, sillä välissä oli todellakin usempi vuosi edelliseen käyntikertaan. Kaksi paikattavaa tiesinkin, lisäksi jonkun vanhan amalgamin alla sekä yhden muovipaikan saumassa on korjattavaa. No ehkä hyvä päästä niistä amalgaameista eroon vähitellen ja muovipaikan kuvittelen olevan eräs tietty hammas, joka on vähän vihlonut ja ottanut kaikki kylmät ja kuumat itseensä.

Yhtäkkiä röntgenkuvan tarkastelun jälkeen lääkäri tuumasi, että voisi paikata nyt yhden kun aikaa on vielä reilusti. Siinä vaiheessa meinasi ruveta pelottamaan, mutta lääkäri osasi käsitellä minua mitä mainioimmin eikä mitenkään tehnyt numeroa mistään. Kertoi mitä tehdään missäkin kohtaa ja oli kovin rauhoittava. Lisäksi pidin siitä ettei hän pitänyt mitään moraalisaarnaa liian pitkästä käyntivälistä.
Paikkaus sujui puudutettuna ihan ookoo, vaikka vihaankin sitä jurskisjurskis-poraa. Sanoin poislähtiessäni lääkärille, että hänestä taisi tulla luottohammaslääkärini. :)

Ajan varasin jo seuraavalle kerralle ihan reippain mielin. Vastaanottoihminen ehdotti jo eilistä iltapäivää, mutta kieltäydyin kunniasta ja seuraava keikka on sitten ensi viikolla.

Eikä minulle eilinen iltapäivä olisi käynytkään.

Sillä minähän olin varannut itselleni palkinnon hammaslääkärikäynnistä. Ja kun kerran menee myöhään töihin, niin silloinhan pitää ja saa lähteä aikaisin. Saldomiinukset vain paukkuvat!

Toteutin pitempiaikaisen haaveni ja kävin hankkimassa itselleni geelikynnet. Minulla kun omat kynnet ovat todella pehmeät ja huonot lähinnä tuon psorin takia, niin en koskaan saa omista kynsistäni kasvatettua kauniita ja kohtuullisen pituisia, joita olisi kiva lakata ja näytellä julkisesti.
Näistä tuli todella hienot! Olen niin tyytyväinen, katsokaapa:

 

Olipa muuten hankalaa ottaa omasta kädestään kuva kun tuo puhelimeni ei nyt kuitenkaan ihan pienin kapistus ole eikä siis helposti käytettävissä yhdellä kädellä. :)
Ja huomenna kampaajalle... Keväthuolto jatkuu. ;)

14 kommenttia:

  1. No niin, sä oot entistä ehompi pian ihan joka paikasta ;-)

    Mainiota, että hammaslääkärikäynti meni hyvin ja tyyppi osasi ottaa sun pelon huomioon. Eikö oo ihanaa, kun ens kerralla jo tietää mitä on luvassa ja siks se ei sitten ihan niin hirveetä enää olekaan?!?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, nyt on taas tukkakin laitettuna. :)

      Olen kyllä paljon levollisemmalla mielellä seuraavan käynnin suhteen, joka on jo ylihuomenna. Ehkä tästä pelosta voi jotenkin parantua?

      Poista
  2. Kun sulla on kerta huolto menossa, otapa vinksu tämänpäiväisestä postauksestani: HIEROJALLE kans!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä käy töissä hieroja, jolle on miltei mahdoton päästä...
      Menisin kunhan joku takaisi minulle, että valitsemani hieroja ei ole liian kovakourainen ja -sorminen. Pistetään harkintaan.
      Ikävöin fysioterapeuttiani...

      Poista
  3. Kovin on nätit kynnet. Luonnollisen näköiset. :)

    VastaaPoista
  4. Hammaslääkäri on minullekin suuri peikko. Pitäisi mennä korjauttamaan lohjennut hammas ja irronnut paikka, vaan en uskalla.
    Hienot kynnet :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi varmaan minultakin jäänyt menemättä tälläkin kertaa jos ei se pirulainen olisi ruvennut vihlomaan. Oikeasti hyvä, että menin.

      Kiitos, olen itsekin kovin tyytyväinen kynsiin. :)

      Poista
  5. Wow! Väri!

    Oon niin mukana, kun kerrot hammaslääkäripelosta. Täällon kans yksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö! :D
      Koitin valita väriä sen mukaan, että jaksan katsella sitä sen nelisen viikkoa. En nääs aio itse poistaa ja lakata jos ei tule pakkoa.

      Hammaslääkäri on kyl aika puistattava paikka ja siksi olen kovin hämmästynyt siitä, kuinka iisisti se viime kerta kuitenkin meni.

      Poista
  6. Yksi hammaslääkärikammoinen lisää. Samoissa fiiliksissä kävin itsekin jokunen vuosi sitten tarkastuksessa, yksi paikattava löytyi ja lääkäri siinä tuumasi, että senpä ehtisi paikata saman tien, tosin puuduttamiseen ei olisi aikaa. Ette muuten usko miten kovaan ääneen ihminen pystyy parkaisemaan "EEEEIIIII!!!" vaikka suu on täynnänsä imurinsuuttimia, tuppoja sunsellaista sälää... Seuraavaan käyntiin jätettiin paikkaus, ja sekin sujui kyllä sitten tosi miellyttävästi ja kivuttomasti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä voin kuvitella sun reaktion! Mäkin vähän yritin sellaista iikkk ja ei käy, mutta lääkäri hoiti tilanteen aika hyvin.
      Ammatti-ihminen on aina ammatti-ihminen.

      Poista
  7. Hieno homma!
    Nykyisin hammaslääkärit ottavat pelkopotilaat todella hyvin huomioon, minua ainakin rauhoittaa kun kerrotaan mitä suussa tehdään.

    Ja niin on näpäkkä kynsikuosikin, oikein hyvä.
    Pitäisi hankkiutua itsekin keväthuoltoon, kevään aurinko paljastaa armotta juurikasvun sun muut,

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, kyllä se kummasti tasoittaa kun tosiaan kerrotaan ihan suomeksi mikä on homman nimi.
      Tämäkin lateli ensin huomionsa ammattislangilla hoitsulle ja sitten kertoi minulle selkokielellä.

      Kynsistä tuli mun lempparit ja julistin ilosanomaa jo muuallakin.
      Juurikasvu hoidettiin lauantaina. Naamalle pitäis vielä tehdä jotain, mutta siihen ei mitkään pikkujipot auta. ;)

      Poista