perjantai 30. elokuuta 2013

Kalorilaskentaa

Minä harvoin juoksen minkään muotivillityksen perässä, mutta nyt kai täytyy tunnustaa langenneensa loveen.

Koskapa läski tuntuu olevan lisääntyvä luonnonvara ja jotain tarttis tehrä, olen tarkastellut erinäisiä diettejä sillä silmällä. Siihen muutaman vuoden takaiseen mega-karppaamiseeni en enää halua lähteä, sillä se tarkoittaa kieltäytymistä todella monesta asiasta ja sen lisäksi sitä pitäisi harrastaa maailman tappiin asti. Toki myönnän, että siitä karppausajasta on jäänyt ihan hyviäkin juttuja ruokavalioon, mutta silti.

Nyt on sitten kuuminta hottia tämä 5/2-dieetti. Eli kaksi päivää viikossa paastotaan siten, että päivässä saa syödä vain 500 kilokaloria ja nauttia runsaasti vettä. Muina päivinä saa syödä normaalisti ja paastopäivät eivät saa olla peräkkäin.
Arvelin, että kyllähän sitä kaksi päivää viikossa seisoo vaikka päällään ja tuumin samalla, että tämä voisi minulle sopiakin. Ei tarvitsisi niin ankarasti kieltäytyä kaikesta. Ja kun nyt on tullut vähän liikuntaakin lisättyä VV:n ekstralenkkien myötä, niin ehkäpä voisi joku kilo karistakin.

Eilen oli sitten varsinainen ensimmäinen paastopäiväni. Olin valmistautunut asiaan tutkailemalla eri ravintoaineiden kalorimääriä. Päätin myös, että paastopäivät saavat osaltani mennä kylmällä ruualla, sillä en todellakaan jaksa ruveta pipertämään jotain pikkupurtavaa siten, että punnitsen ja lasken. Kyllä pitää suoraan purkin kyljestä nähdä kalorit edes suurinpiirtein.

Eilinen ruokavalioni muodostui seuraavasti:

Aamulla
1 kuppi kahvia, 3 kCal

Töissä
1 kurkkupastilli (vahingossa), 2 kCal
1 kuppi kahvia, 3 kCal
400 g raejuustoa, 320 kCal
2 porkkanaa, 60 kCal
2 kuppia kahvia, 6 kCal

Illalla
2 keitettyä kananmunaa, 100 kCal
1 porkkana, 30 kCal

Yhteensä koko päivän annos  oli siis 524 kCal eli vähän meni yli, mutta tuskinpa se yksi porkkana venettä kaataa. Lisäksi join töissä niin paljon vettä, että alkoi oikein närästämään. Niin ja kotona sitten hörpin kivennäisvettä.

Myönnän, että söin sen lounasraikkarin & yhden porkkanan liian aikaisin ja iltapäivästä oli kiljuva nälkä, jota yritin vaimentaa sillä toisella porkkanalla ja vedellä. Tuloksena närästys.
Kotona ehdin käydä vain kääntymässä kun koirien lenkityksen jälkeen huristelin VV:n kanssa kasvattajalleen trimmauttamaan piskiä tulevia missikisoja varten. Ja hei, se EI oksentanut eli lääke toimii. Toki vähän kuolasi, mutta oikeastaan todella vähän.
Kotiuduttuani kasvattajan luota kietaisin kitusiini tuon iltapalan. Myönnän, että ennen nukkumaanmenoa nälkä vähän kurni suolistossa ja yritin sitä vaimentaa vissyvedellä.

Uni tuli kuitenkin helposti ja nukuin ihan hyvin. Aamulla herätessä ei ollut mikään kiljuva nälkä, vaikka niin kuvittelin. Ehdin siinä pompahdella pihalla VV:n kanssa ja keitellä kahvit ennenkuin nälkä ilmoitteli itsestään. Pitkästä aikaa söinkin voileivän aamutuimaan kun normaali aamiaiseni on tuo kuppi kahvia ja ehkä yksi aamiaiskeksi.

Olo on yllättävän hyvä, vaikka arvelin sitäkin, että olisin kovin väsynyt moisen vähäruokaisen päivän jälkeen. Minähän tunnetusti kuitenkin pidän ruuasta paljon, ehkä jopa liiankin paljon, joten odottelin myös sellaista "nälkäkiukkua". Sitäkään ei oikeastaan tullut, siis normaalia ärsyyntymistä enempää.

Seuraava paastopäivä on maanantai. Katsotaan, mennäänkö samalla menulla vai pitäisikö jotenkin "tuunata" jotain osiota. Helppoudellaan tuo sama ainakin houkuttaa ja porkkanat ovat tällä hetkellä todella hyviä, joten ehkä mennään tällä.

Lupaan raportoida jatkossakin, miten menee. Ja toivottavasti vyötärön kiristys vähenee kadonnut vyötärö löytyy ja olo kohenee muutenkin. Olen toiveikas, ainakin vielä. :)



6 kommenttia:

  1. Voi samat on konnuuden täällä. Tosin minä olen jo tainnut tulla vähän siihen tulokseen, että tuo(kaan)dieetti ei sovi minulle. On niin turkasen huono itsekuri ;-)

    Minun on helppoa paastota enkä tunne nälkää noina päivinä, mutta ongelmani on se, että ennen ja jälkeen herkästi suon itselleni "vähän ekstraa" kun on kuitenkin niin pientä noiden paastopäivien syöminen... Ehkä kun tästä pääsii, niin voisi onnistuakin. Reilun kahden viikon aikana mulla ei nimittäin tapahtunut mitään liikkeitä painossa ja sitten vähän nousikin, joten motivaatio katosi saman tien.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haa! Olet vaan pitänyt kynttilääsi vakan alla. ;D

      Juuri tuosta "palkitsemisesta" puhuimme yhden työkaverin kanssa, joka on siis jo muutaman viikon harrastanut tätä. Hän sanoi, että hänellä helposti lipsahtaa tuolle tankkaamis- tai palkitsemislinjalle.
      En osaa sanoa, miten se minulla tulee menemään. Tänään olin jotenkin ylitietoinen siitä, mitä lounaslautaselleni latasin. Siis kalorilaskuri raksutti päässä ja söin sen verran pienen annoksen, että nyt on jo nälkä... :-/
      Pitäisi nyt löytää joku kultainen keskitie, motivaatiota on ainakin vielä. Ja mehän voidaan antaa tällaista virtuaalista vertaistukea toisillemme. :)

      Poista
    2. Taisin tuosta ohimennen mainita ( http://marjaananmaja.blogspot.fi/2013/08/niskasta-kiinni.html ) mutta en sitten varmaan niitä paastopäivistä ole niin kertonut blogissani. Mietin vielä, että jos antaisin uuden mahdollisuuden tälle, koska kuten sanoin, paastoaminen ei ole mulle ongelmallista. Jos saisi sen etu- ja jälkikäteistankkauksen kuriin? Virtuaalivertaistuki kuulostaa hyvältä!

      Poista
    3. Minulta on mennyt ohi tuo maininta, vaan eipä se ole mikään ihme. :)

      Tänään on meikäläisen paastopäivä numero kaksi!

      Poista
  2. Hm, olet kyllä aika urho tuon tiukan päivän kanssa! En tiedä jaksaisiko tuota pidemmän päälle, mutta miksei. Ei kai tuo nyt kauhean epäterveellinen dieetti ainakaan voi olla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas pohdin, että helpommin jaksan tällaista pari päivää viikossa kärvistelyä kuin sitä jatkuvalla syötöllä kaikesta kieltäytymistä.
      Tänään on siis paastopäivä numero kaksi ja oloni on levollisempi kuin ekana päivänä. Ehkä uskon jo siihen, että pysyn hengissä yhden päivän raikkarillakin. ;D

      Poista