sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Siunattu rauha!

Viimeistä lomaviikkoa on vietetty hektisissä merkeissä jopa siinä määrin, että on blogistaniakin jäänyt ihan paitsioon. Pisteenä i:n päälle on sitten viihdytetty naitua sukua tässä pari päivää. Nyt Siippa roudasi vanhuksensa Suomenlinnaan ja minä päätin jäädä kotiin, vaikka Suokki ihana paikka onkin. Päätin jäädä siksi, että sietokykyni oli jo ihan äärimmillään. Kaipasin ehtaa yksinoloa ja hiljaista hetkeä omien ajatusteni kanssa. Tämä vain taas osoittaa sen, että mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän arvostan yksinoloa rauhassa ja omaan tahtiini.
Näyttää ihan siltä, että koiratkin huokaisivat helpotuksesta kun ovi sulkeutui tuossa pari tuntia sitten. VV vetelee hirsiä sohvalla ja vanhat pierut pakenivat yläkertaan makuuhuoneen rauhaan. ;)

Viikon aikaansaannoksiin lukeutuu terassin ja terassikalusteiden suojakäsittely ja senpä johdosta onkin taas vähän takajalka kipeä kun piti konttailla suti kädessä.
Tyhmyyksissämme uskoimme säätiedotusta jossa kerrottiin, että keskiviikkona olisi ollut hellettä. No eipä ollut. Se oli se "sitkeä pilvilautta" yläpuolellamme koko päivän niin, että lämpötila kipusi nipinnapin 19 asteeseen. Onneksi torstaina sää suosi ja pääsimme hoitamaan homman, jotta terassi oli valmis vastaanottamaan vieraat perjantaina.

Alkuviikosta tapahtui jotain eriskummallista. Nimittäin etuoven rappusellemme ilmestyi yhtäkkiä tällainen:





Ei mitään käsitystä siitä, kuka moisen on tuohon toimittanut. Epäilykseni kohdistui pariin naapuriin joista toinen on jo suljettu epäilysten ulkopuolelle. Toista en ole vielä nähnyt niin, että olisin päässyt kysymään.
Aika hauska, tuo on kovasti PP:n näköinen kun se on kesätukassaan. Mukava se olisi silti tietää kuka ystävällinen sielu on tuollaisen halunnut meille lahjoittaa. Ehkä se selviää vielä...

Gladioluksia en vielä ole kuvannut, sillä vain parissa kukkavanassa on auenneita kukkia. Isompien ruukkujen tuotokset antavat vielä odottaa itseään.
Sen sijaan kuvailin tuossa portaalla olevan sääkukkani sekä verenpisarani, joka kyllä alkaa olla jo vähän ylikukkinut, mutta kun en ole muistanut sitä aiemmin esitellä niin teen sen nyt.


Eilen vierailimme äitini luona, että ei tarvinnut koko päivää kököttää täällä peukaloita pyörittämässä. Äidilläni on sellainen ruma paavalinkukka, joka on pitkän aikaa vääntänyt kukkaa. Nyt se ainokainen kukka oli auennut! Hienon näköinen, pahan hajuinen ja kukka kuulemma kestää vain yhden (!) päivän eikä tee kuin yhden kukan kerran vuodessa jos hyvin käy. Pakko oli näpätä todistusaineistoa:



Lomaa on vielä jäljellä ruhtinaalliset kolme päivää ja aion käyttää ne lepuuttamalla hermoani kunhan naitu sukuhaara suuntaa autonsa keulan huomenna kotiaan kohti. Pari kirjaa varmaan ehtii vielä lukea sillä lomalukemiset aloitin tänä vuonna kovin myöhään vasta loman loppupuoliskolla. Pitää myös kiertää blogistaniassa kuromassa kiinni kaikki lukemattomat postaukset ja VV pitää vielä käyttää kasvattajallaan viimeistelytrimmauksessa. Samalla tulee kokeiltua ostamani "ihmepillerit" sen yllättäen iskeneeseen matkapahoinvointiin. Toivon, että jos muutama kerta saataisiin tehtyä autoajelu ilman oksua, poistuisi ongelma yhtä nopeasti kuin se ilmestyikin. 

Edelleen on se Tukholman matkarapsa kirjoittamatta ja Nolliskin näytti paiskanneen jollain haasteella. Koitanpa paneutua niihin vaikka huomenna. 
Nyt jatkan tästä siunatusta hiljaisuudesta ja rauhasta nauttimista. ;)

6 kommenttia:

  1. Oma rauha on kyllä niin pyhä asia ainakin meikäläiselle, että kuka sen rikkoo (vaikkapa päikkärit) ja varsinkin jollain "Olitko sä nukkumassa - ei mulla mitään tärkeää ollut" - tyyppisellä asialla, saa todellakin tutustua siihen meikäläisen pimeään puoleen. Oma rauha on pyhä asia jota kenenkään ei pidä häiritsemän, joten lähdenkin tästä jurisemasta ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis ärsyttävintä maailmassa on herätä puhelinsoittoon ja sit siellä on joku saakelin puhelinmyyjä... grrrrr...
      Kyllä mulla pää hajoaa jos en saa välillä olla yksin.

      Poista
  2. Ai saakeli että ärsyttää herätä semmoisesta semipäiväunikoomasta puhelimen nillitykseen jossa joku haluaa joko myydä jotain tai kysellä soittiko pahaan aikaan?

    Mitä vanhemmaksi kelakortti väittää minun tulevan, sitä enemmän arvostan omaa rauhaa.
    Et siis ole yksin ajatuksinesi.

    Kiva koirapatsas. Olisi kiva tietää kuka sen toi ja mitkä ovat perusteet. Meillekin saa tuommoisen tuoda. Eilen naapuri toi kaivonrenkaan, traktorilla. Tuli tarpeeseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koirapatsaan arvoitus selvisi ja kuten arvelinkin oli naapuri asialla. :)
      Oli tarttunut lapaseen tuollainen jostain shoppailuretkeltä ja halusi antaa sen meille. Kiva ylläri. Vielä on maailmassa toisia iloisesti ilahduttavia ihmisiä. :)

      Poista
  3. Kyllä kesällä kannattaa valokuvata kukkia ja talvella silloin saa ihmetellä kuvia .. kauniit ovat . Minäkin tykkään olla joskus ihan rauhassa ja myös annan rauhaa miehelleni. Minulla on joskus ollut tämä pahalle haisevaa kukkanen , kerran se kukki myös. Ihana kesäilma !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, voi sitten synkän talven keskellä muistella kaunista kesää. Nyt alkavat gladiolukset aueta niin, että ajattelin ottaa tänään pari kuvaa.
      Yhtenä lajikkeena on mukana ihan sellainen mustanpunainen, kuin samettia. Se on hieno. :)

      Poista