lauantai 29. joulukuuta 2012

Hirvee hulabaloo

Siis suoranainen lomahärdelli. Ei ehdi edes netissä hääriä kun koko ajan on menossa tai tulossa ja puuhastelemassa! Kohta iskee lomastressi.

Appivanhemmat ymmärsivät lähteä kotiin viimein torstaina appiukon rikottua portaikon seinälampun. Joo, tiedän, se on vaan tavaraa, mutta kyllä mä myönnän, että vitutti. Vituttaa oikeastaan vieläkin. Ja erityisesti vitutti siivota niitä miljoonia lasinsiruja sekä yrittää pitää naamaa peruslukemilla tai ei-se-haittaa-ilmeellä. Meikäläinen kun on perin nirso joissain sisustusjutuissa ja vihaan "laitosvaloja", niin tuo edesmennyt lamppu oli juuri passeli tarkoitukseensa. Saapa nähdä mistä löydän korvaavan tuotteen. Pitänee lähteä kierrokselle etsimään, kunhan ehtii ja jaksaa.

Joku saattaa muistaa, että koirankuljetusauton akku sanoi kiitos ja hyvästi tuossa joulun alla. Eilen sitten teimme jännittävän matkan miesten maailmaan eli Motonettiin ja ostimme uuden akun. Samalla reissulla tassuuni tarttui ultraäänipuhdistuslaite halvalla, jotta saan kiillotella dimangejani ja kultahelyjäni. Aiemmin tein sitä töissä, mutta jostain syystä se työsuhde-etu kiellettiin.

Akun oston lisäksi hinasimme arsemme ostoshelvettiin tarkoituksenamme hommatta vuodenvaihteen sapuskat ettei tarvitse rynniä maanantaina, aattona, silloin kun on taas helvetti valloillaan ja maailmanloppu lähellä.
Ajoitus olikin ihan mainio, sillä poistuessamma virtasi autoja jatkuvana jonona parkkihalliin joka suunnasta ja voin vain kuvitella sen nakkipaketeista ja perunasalaateista taistelemisen... 

Tänään oli tarkoitus mennä päivällä elokuviin ja sitten syömään, mutta eihän päivänäytöksissä mene yhtään sellaista leffaa jonka haluaisin nähdä. Bondia en mene katsomaan, Hobittia menisin, mutta ajatus melkein kolmen tunnin paikallaan istumisesta ei kovasti houkuttele. Sain nimittän (taas) joululahjaksi niitä leffalippuja ja kai ne pitäisi yrittää johonkin käyttää. Onneksi ovat voimassa vappuun asti, että ehkä tässä ehtii. Näin meidän kesken voin tunnustaa, että vaikka olen saanut samalta tyypiltä samanlaisen lahjan jo monta vuotta peräkkäin, ovat ne aiemmin jääneet käyttämättä. Onneksi ei ole koskaan kysellyt, että mitä leffoja niillä lipuilla on käyty katsomassa. ;)

Takaraivossa kolkuttelee Nolliksen heittämä hyvän mielen haastekin, johon en ole vieläkään saanut riviäkään aikaiseksi. Vaan pakkohan se olisi pusertaa jossain välissä. Muuten Nollis suuttuu ja mustaksi muuttuu, ja sitähän me emme tahdo. Kai minä nyt jotain hyvää mieltä tuottavaa löydän kun oikein yritän. Ehkä.

Mutta jaarittelut sikseen ja pihalle. Vähän oli ylläripylläri kun tänä aamuna mittari näytti taas rapsakoita pakkaslukemia eilisen muutamaan asteeseen verrattuna. Taitaa olla ilmojen herra ilkikurisella tuulella kun tällä tavalla heittelee.

JälkiJuttu:
Se tulee taas! Nyt just, se sarja, johon en ikinä kyllästy. Juu, arvasitte oikein. Ylpeys ja ennakkoluulo. Mä rrrrakastan sitä! :D  

8 kommenttia:

  1. Kyllä sen Bondin voi katsoa, se on nimittäin oikeasti hyvä. Ihan loistava jos nyt suoraan sanon. Jo ensimmäinen takaa-ajo (ennen alkutekstejä) on niin huimasti käsikirjoitettu ja toteutettu, että meinasin unohtaa hengittää. Kaksi ja puoli tuntia surahti ettei mitään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, me ei nyt menty eilen leffaan ollenkaan, mutta eräs leffafriikki tuttu kehui myös Bondia. Ja että se ei olisi niin perinteinen Bondi, joten laitan harkintaan. :)

      Poista
  2. Mieli on maassa surullisen tapahtuman vuoksi, mutta päivän eka naurahdus tuli sun blogissasi. "Muuten Nollis suuttuu ja mustaksi muuttuu" :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävä kuulla, että on surua, Sirpa. :-/

      Tuo "suuttuu ja mustaksi muuttuu" on muistaakseni Tove Janssonin Kuka lohduttaisi Nyytiä -kirjasta. Se oli lapsuuteni ehdoton suosikki ja siitä on jäänyt monta tuollaista lausahdusta mieleen.
      Se on hyvin kuvaava lausahdus, kuten monet Janssonin kirjoittamat. Jotenkin voi suorastaan nähdä sellaisen mustaksi muuttumisen. :)

      Poista
  3. Kattottii Vaimon kaa se yhes pötkös, kun sattu telkkari oleen auki ja kanavalta tuli. Meni koko päivä, mut oli se hyvä, oikeesti. :) Ylpeys....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mä en kyllästy siihen ikinä! Siippa ei ihan pysty ymmärtämään mitä siinä on niin hyvää, että pitää kerta toisensa jälkeen katsoa. :)
      Se vaan on ja nimenomaan tuo BBC:n versio. Siinä on jotenkin saavutettu kirjan henki todella hyvin.
      Erityisesti rakastan sitä viimeistä osaa kun kaikki sitten päättyy hyvin. Mustan sieluni perukoilla asustaa jonkun sortin romantikko. ;)

      Poista
  4. No sulla on kyllä ollut sellaista vaakalentoa että on vähintään Oikeus ja Kohtuus että saat rentoutua sen Ylpeys ja ennakkoluulo-sarjasi kanssa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja nyt oon röhnöttänyt nojatuolissani sen verran, että on tainnut akan muotoinen painauma jäädä. ;)
      Se oli todellakin oikeus ja kohtuus, olen samaa mieltä. :D

      Poista