Saippuakaupoilla

Ensin ajattelin avautua Kataisen "kaikki äidit töihin vaikka osa-aikaisesti" -lausumasta, vaikka en äiti olekaan, mutta olkoon nyt. Eiköhän aiheesta löydy juttua Blogistania pullollaan, uskoisin niin. ;)

Niinpä kerron shoppailustani, halusitte tai ette. Tämä kun oli tällaista rauhaisaa, ei verenpainetta nostattavaa, perse penkissä suoritettua shoppailua. Tiedättehän systeemin: klikketiklik, pala masterista pois ja sitten vain odotellaan. Helppoa kuin heinän teko!

Tällä kertaa matka vei tiedon valtaväylää pitkin Falkirkiin, Skotlantiin (ylläri, eikö, sanokaa nyt joku edes olevanne yllättynyt, mun mieliksi).
Siellä majailee Saippuatehdas, joka tekee kaikkia ihania saippuoita. Mutta ennen kaikkea sieltä saa ihanaa merileväsaippuaa, nesteenä ja palana. Ja se jos mikä tekee gutaa meikäläisen psorille.

Viimeisestä kotona olevasta putelista olen pusertanut kaiken, mikä puserrettavissa on ollut, mutta en vaan ole muistanut tehdä uutta tilausta. Vaan nyt muistin. Johtuikohan se siitä, että käsiäni syyhyttää iloisesti kun menossa on jakso, jolloin ei saa käyttää sitä megahyvää kortisonirasvaa. Onneksi saan huomenna aloittaa uuden rasvajakson!

Vaikka suihkugeeli onkin ollut jo loppuneena jonkin aikaa, on elämäni ja pesuhetkeni pelastanut palasaippuaversio samalta valmistajalta, eri merkillä.

Näitä olen ostanut erilaisia ja antanut lahjaksi, vaikka itselleni ostankin vain tuota yllä olevaa merileväversiota. Lahjana tämä on ihan kiva idea (mielestäni), sillä vaikka saippua on käytetty, jää jäljelle peltirasia, jota voi käyttää kaikenlaiseen nuppineulan ja muun sellaisen säilyttämiseen. Ja itse saippuakin on kyllä todella riittoisa.

Eli nyt sitten odottelen, koska lähetykseni saapuu. Ikinä ei ole ollut mitään ongelmia toimittajan kanssa, mutta kuljetusliikkeiden kanssa kylläkin. 
Ilmeisesti huolintafirmaan tuontia hoitamaan päästäkseen ei tarvita sisälukutaitoa. Pyydän aina kirjoittamaan lähetykseen lisäohjeet, että soitto minulle vähintään vuorokautta ennen aiottua toimitusta. Tapahtuuko niin? No ei ole kertaakaan tapahtunut tähän mennessä. Viimeksi oli edistystä sen verran, että kuski soitti aamulla puoli kahdeksan aikaan ja sanoi olevansa tulossa. Onneksi olin vielä kotona, mutta muistin kyllä ihmetellä ääneen, että miksi eivät olleet soittaneet ajojärjestelijän toimesta edeltävänä päivänä pyyntöni mukaisesti. Tässä tapauksessa oli jotain iloa siis siitäkin, että asuu lähellä lentoasemaa.

Yhden kerran muistan, että kuriirifirmasta soitti joku todella närkästynyt naishenkilö, joka syvästi paheksui sitä, että en ollut vastaanottamassa lähetystä. Vaikeaahan se oli olla paikalla kun ei ollut kukaan etukäteen kertonut, minä päivänä paketti saapuu... Ja ihan ystävällisesti pyysin lukemaan kuljetusdokumentissa olevan lisätietokentän sisällön. Lisätieto kopioidaan siis sellaisenaan tilauksestani ja kirjoitan sen aina sekä englanniksi että suomeksi. Meni tyttö vähän hiljaiseksi. ;)

Että pitänee raporteerata kuinka tällä kertaa käy. Veikkaan, että ensi viikolla saattaa jo olla vastaus tiedossa kun Skotlantihan on ihan tuossa naapurissa. Nettishoppailu on jännää! ;)

JälkiJuttu:
Mua on alkanut kiinnostaa käynti pukeutumisneuvojalla. Nykyisten kerääntyneiden kilojeni myötä en mahdu mihinkään vanhoihin "virkavaatteisiini" ja itsekseen sopivien vaatteiden etsiminen on masentavaa (kenkiä kyllä voin ostaa, viime viikollakin ostin kahdet). Niinpä arvelin, että voisin käyttää hyväkseni vaikkapa Sokoksen ilmaista pukeutumisneuvojaa. Mutta sitten arveluttaa, että jos se tyyppi onkin ihan eri linjoilla minun makuni kanssa. Mitenkäs sitten suu pannaan. Noloahan se olisi... Eli jos jollain on kokemuksia moisesta palvelusta, saa jakaa!