maanantai 29. lokakuuta 2012

Ihan huipulla

Tänään ei ole uutisiin mahtunut juuri muuta kuin kunnallisvaalit sitä ja kunnallisvaalit tätä. Pienenä sivuhuomautuksena aamu-uutisissa kerrottiin, että Ameriikan itärannikolle odotellaan kaikkien aikojen myrskyä.

Huomasin, että asunkin ihan maan huippukunnassa. Nimittäin sen suhteen, että missä oli huonoin äänestysprosentti. Jeee! Hyvä meidän city! Ei sentään omaan lähiöön tai oikeamminkin äänestysalueelle osunut se kaikista huonoin prosentti. Mutta ilmeisesti moni muukin on jo luopunut toivosta tämän kunnan suhteen. Kuoliniskua odotellessa... Tai ehkä Hesa korjaa hellään huomaansa ennen pitkää. Ainakin se himoitsee noita valtaisia luonnontilaisia maisemia tuosta naapurista.

Viime yö meni enempi ja vähempi valvoessa. Oma moka, nukuin nimittäin sellaiset pienet kohtuulliset päikkärit, tyyliin pari tuntia kun testasin uuden sohvamme "torkkuominaisuuksia". Hyvät ominaisuudet, kerta kaikkiaan. Heräsin kun Siippa soitti ja silloin kello oli jo aika paljon... Siinä sitten kekkaloin hereillä, käytin koirat ilta yöpissalla ja kekkaloin lisää. Siirryin yläkertaan kekkaloimaan ja arvelin, että kyllä se uni sieltä tulee. Joopa joo... Torkahtelin välillä, pyörin ja kierin ja torkahtelin taas. Kiusasin PeräkammarinPoikaa kaappaamalla sen kainaloon kun se oli kampeutunut Siipan paikalle kuorsaamaan. Vähän se siinä pörisi kuten tosimiehen pitääkin ja jatkoi kuorsaamistaan. 
Nukuin sitten koko yön sellaista koiranunta, mutta en, ihme kyllä, aamulla ollut mitenkään irtipoikki väsynyt.

Työpäivä meni omalla painollaan ja karkasinkin hyvissä ajoin etten vaan joutuisi mihinkään arveluttavaan liukkaaseen keliin autoilemaan. Hesan puolella satoi ihan vettä iltapäivällä, mutta täällä meidän periferiassa oli ilmeisesti satanut jotain rännän tapaista. Ainakin parkkipaikkamme oli sellainen mukavan niljakkaan liukas, että meinasin perseelleni lentää kun autosta astuin ulos. Toivotaan, että huomisaamu valkenee plusasteiden merkeissä. Muuten voi vähän mennä sormi suuhun. Tänä aamuna oli nimittäin mittarissa kolme astetta pakkasta kun lähdin ja asenteeni oli tyyliä "kuka täällä talvirenkaita tarvitsee". Hyvin meni kun ajelin isoja teitä eikä tämä oma kinttupolkummekaan ollut paha, oikeamminkin varsin kuiva tuota yhtä katvepaikkaa lukuunottamatta. 

Nyt taidan oikaista kintut, heittää aivon narikkaan ja tuijotella töllöä. Huomenna sitten taas uuteen päivään uusin voimin.

JälkiJuttu:
Tänään taas tuli todistettua se, että välillä mikään määrä rautalankaa ei riitä. Joidenkin kanssa ei vaan ole samalla sivulla, samassa kappaleessa tai samalla planeetalla. Eikä minkäänlaista lähentymistä tapahdu, vaikka kuinka yrittäisi
Lisäksi olen niin heikko ihminen, että tuppaan turhautumaan sitten kun joku ei vaan tajuu. Tulee olo, että olen itse epäselvä sanomisissani tai selityksissäni kun ei vaan mene jakeluun. Monesti vaan muillakin on vaikeuksia näiden samojen tyyppien kanssa, joten...

10 kommenttia:

  1. Valvominen on hanurista, varsinkin jos sitä jatkuu pitkään. Tosin jo yhden yön hereillä oleminen saa alkavan päivän menemään aivan päin p:tä, ei pitäisi lähteä mihinkään vaan pysytellä kotona niin välttyisi monelta mielipahalta.
    Sitten; kuinka sä uskallat vielä kikkailla kesärenkailla? Onko siellä niin kauheat ruuhkat (jotain olen kyllä muistavani että puhuit kai keskiviikosta?) ettei niitä saa vaihdettua? Ajele varovasti, jookso?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin on. Meikäläinen valvoo yleensä joko täysikuun takia (nyt oli kyllä sellainenkin) tai stressin takia. Kun oikein ahistaa, ei tule uni. Mutta nyt kyllä suurin syy oli tämä typerä tuntitolkulla tirsoittelu. No, eiköhän tänä iltana uni tule sitten helpommalla. Olen pysynyt hereillä nukkumatta tirsoja, joten toivossa on hyvä elää.

      En mä ehkä uskaltaiskaan jos ei olis pakko. Mutta Siippa teki mokan eikä soittanut aikaa varatakseen vaan kuvitteli, että nettijono katsotaan ensin. No ei katottu. Ylihuomenna aamulla on sitten renkaanvaihtoaika. Ja koirankuljetusvälineen kuskaan torstaiaamuna vaihdolle kun on luvattu melkein kymmenen astetta plussaa.

      Täällä on kyllä nyt ihan vesikeli tätä meidän monttua lukuunottamatta. Mittari näyttää kolmea plusastetta, joten enköhän mä selviä. Ja jos tulee ylläpylläripakkanen, otan aamulla taksin. Eli juu, oon mä varovainen. Kiitos huolenpidosta. :)

      Poista
  2. Höö meilläkin on kesäkumit... Ai että mitä draamaa taas toi ameriikan hurrikaani. Feissarissa ne kaikki rukoilee toistensa puolesta. Miten sull aina noi jälkijutut on niin jänniä, että tekis mieli kuulla lisää! :)

    VastaaPoista
  3. Miks mun kommentti on hävinny täältä? Sanoin vaa et meilläkin on viel kesäkumit ja sun jälkijutut on aina niin kiinnostavia, et niist haluis lukea lisää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, aika jännä... Nimittäin kun aamulla kotona katoin Tabin JA puhelimen gmailista, niin siellä näkyy sun kommentti ihan kokonaisuudessaan, mutta ei täällä eikä bloggerin hallintapaneelissa. Eikä ole myöskään livahtanutu mihinkään "odottaa hyväksyntää" osioon. Eikä siinä muistaakseni ollu mitään rumia sanojakaan, että ois joutunu sensuuriin. :D

      Eilen oli kyllä jotain häsäbäsää tän härpättimen kanssa taas kun en meinannut saada tota postaustanikaan julkaistua.

      Laitan illalla sen sun kommentin tänne kopiona sieltä sähköpostistani. Sorry, sua on sensuroitu tahtomattani ja ilman lupaani. :-/

      Poista
  4. Tässä tämä Bloggerin ihan ite sensuroima Tsompin kommentti eiliseltä:

    Höö meilläkin on kesäkumit... Ai että mitä draamaa taas toi ameriikan hurrikaani. Feissarissa ne kaikki rukoilee toistensa puolesta. Miten sull aina noi jälkijutut on niin jänniä, että tekis mieli kuulla lisää! :)

    Lähettänyt Tsompi 29. lokakuuta 2012 20.32

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. oho! Kiitos tästä, eihän se nyt niin kumma kommentti ollu :)

      Poista
    2. No oli se nyt ihan julkaisemisen ansaitseva kommentti. ;)
      Enkä anna bloggerin päättää mun puolesta, mitä täällä julkaistaan ja mitä ei. :D
      Sitä en kyllä tajua, että miten se kuitenkin tuli sinne mun sähköpostiin, vaikka ei muualla näkynyt...

      Poista
  5. Kuulostaa ihan mun öiltä. Vaikka en päikkäreitä nukukaan. Ja aina kausittain. Nyt on nukkumaton kausi. Odotan yö yöltä, että joskus sen unen on pakko tulla, eihän kovin montaa yötä peräjälkeen voi mennä näin huonoilla unilla. Eihän!!
    Mutta kiva kuulla, että sohva on noin hyvä =).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, siihen nukkumattomuuteen kyllä tuskastuu ennen pitkää. Joskus on sellaista "hyvää unettomuutta", tiedätkö sellaista, että ei se nyt niin haittaa vaikka valvottaa. Mutta kun pitää aamulla nousta tietyllä kellonlyömällä ylös, niin kyllä haittaa.

      Sohva ON hyvä, todellakin, kaikin puolin. :)

      Poista